Kun kaupat ovat pullollaan tavaraa ja kirpputorit muodissa, kodin nurkat täyttyvät helposti roinasta. Hamstraajan siirtyessä ajasta ikuisuuteen läheisillä on edessään melkoinen raivaustyö.
"Ruotsalainen kuolemansiivous" saattaa kuulostaa astetta rankemmalta kodin puhdistukselta, jonka jälkeen keho on romahtamispisteessä. Ruotsinkielinen sana, döstädning, tarkoittaa kuitenkin vuosien aikana kerätyistä, turhista tavaroista luopumista hitaasti ja harkiten. Sen perimmäisenä tarkoituksena on helpottaa läheisten urakkaa, kun krääsän keräilijästä aika jättää.
Kuolemansiivouksesta on jopa kirjoitettu kirja, ”The Gentle Art of Swedish Death Cleaning: How to free yourself and your family from a lifetime of clutter”. Kirjailija Margareta Magnusson kertoo harjaantuneensa tavaran karsimisessa 17 muuttonsa ansiosta. Hänen mottonsa onkin: “Jos et rakasta sitä, luovu siitä. Jos et käytä sitä, luovu siitä.”
Suomalaiset innostuivat vuosi takaperin japanilaisen siivousgurun kehittämästä KonMari-menetelmästä, jonka ohjenuoran mukaan tavarasta tulee luopua, mikäli se ei tuota omistajalleen iloa. Naapurimaamme siivoustyylissä on paljon samaa höystettynä käsityksellä ohikiitävästä ihmisiästä ja elämästä sen jälkeenkin.
Puhu ääneen äläkä pelkää
Tärkeää kuolemansiivouksessa on siitä puhuminen henkilöiden kanssa, jotka joutuvat tavaroista huolehtimaan niiden omistajan kuollessa. Magnusson uskoo, että ääneen puhuminen auttaa luopumisprosessissa. Tavaroita voi myös antaa perheenjäsenille tai ystäville etukäteen.
Kuolemansiivousta ei kannata pelätä. Siivoaminen ole alkusoittoa kuolemalle vaan hidasta valmistautumista väistämättömyyteen. Siivousta tehdessä käy läpi omaa elämäänsä hyvine ja huonoine muistoineen. Hyvät kokemukset pidetään, huonot hävitetään. On myös hyvä muistaa, etteivät muistot ole oikeasti takertuneet esineisiin, vaan mieleesi.
