Ulosottoon päätyneissä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen määrässä on laskua kolmatta vuotta peräkkäin. Asia ilmenee Suomen sosiaali ja terveys ry:n (Soste) selvityksestä.
Viime vuonna noin 438 000 asiakasmaksua joutui ulosottoon, kun vielä huippuvuonna 2020 vastaava määrä oli noin 664 000. Luvut pohjautuvat Ulosottolaitokselta saatuihin tietoihin.
Suurin osa ulosottoon menevistä maksuista on Sosten mukaan terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä seuraavia asiakasmaksuja.
Sosten edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti kertoo laskusuunnan olevan huojentava, mutta ulosottoon joutuvien maksujen määrät ovat korkeammalla tasolla kuin noin vuosikymmen sitten.
– Olemme kuitenkin yhä kaukana 2010-luvun alkuvuosien tilanteesta, johon verrattuna ulosottoon päätyneiden maksujen määrä on noin kaksinkertaistunut, sanoo Perälahti tiedotteessa.
Tänä vuonna sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriin tuli kymmenen prosentin korotus. Perälahti arvioi tiedotteessa, että asiakasmaksujen nouseminen ja hallituksen sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset voivat kääntää ulosottoon joutuvien maksujen määrän taas nousuun.
"Maksujen huojentamista olisi helpotettava"
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan lain mukaan palveluiden asiakasmaksuja on alennettava tai jätettävä kokonaan perimättä, jos ne voivat vaarantaa kotitalouden toimeentuloa.
Sosten selvityksen perusteella maksujen alentamista koskevat käytännöt vaihtelevat paljon hyvinvointialueiden välillä ja hakeminen voi olla vaikeaa.
– Hyvinvointialueiden olisi helpotettava maksujen huojentamista huomattavasti nykyisestä tai jätettävä maksut perimättä ihmisiltä, joilla ei ole varaa maksaa palveluista tai jotka voisivat ajautua maksujen myötä vararikkoon, sanoo Perälahti tiedotteessa.
Hänen mukaansa huojennus voisi tulla kyseeseen esimerkiksi pienituloisille ikäihmisille tai perusturvaetuuksia saaville ihmisille.