Ulkoministeriön mukaan sen järjestelmään tehty tietomurto on osa isompaa kansainvälistä kokonaisuutta. UM:n mukaan useat läntiset Euroopan ulkoasianhallinnot kuten Belgia ovat olleet vuosia vastaavanlaisen vakoilun kohteena.
Suojelupoliisin mukaan valtiolliset tahot vakoilivat ulkoministeriötä kahden erillisen hyökkäyksen avulla.
– Toimenpiteemme tietoturvan takaamiseksi ovat olleet oikeanlaisia, mutta riittämättömiä. Ulkoministeriö on selvittänyt samankaltaisia tapauksia vuodesta 2006, mutta tällä kertaa vastapuolella oli enemmän taitoa, ulkoministeriön tietoturvapäällikkö Antti Savolainen totesi ulkoministeriön ja suojelupoliisin tänään pitämässä tiedotustilaisuudessa.
– Suojelupoliisin havainnot eivät tulleet meille yllätyksinä. Joiltakin osin ne täydentävät omia havaintojamme tai täsmentävät niitä, valtiosihteeri Peter Stenlund kertoi.
– UM on ehtinyt tarttua asiaan monella tavalla parantaakseen tietosuojaa. Tietomurrot on tukittu siltä osin kun ne on tiedetty.
Ulkoministeriön mukaan useita uusia tietomurtoyrityksiä on pystytty torjumaan, koska tietoturvaan on laitettu enemmän resursseja.
Supo ei kerro vakoilijatahoja
Suojelupoliisin mukaan julkisuuslainsäädännön nojalla ei voi yksilöidä, mitkä tahot ovat ulkoministeriöön kohdistuneen vakoilun takana. Vakoiluun käytetyt resurssit kielivät Supon mukaan siitä, että vakoilun takana on valtiollisia toimijoita.