Ulkoministeriö: Useita uusia vakoiluhyökkäyksiä torjuttu

Suojelupoliisin mukaan valtiolliset tahot vakoilivat ulkoministeriötä kahden erillisen hyökkäyksen avulla.

– Toimenpiteemme tietoturvan takaamiseksi ovat olleet oikeanlaisia, mutta riittämättömiä. Ulkoministeriö on selvittänyt samankaltaisia tapauksia vuodesta 2006, mutta tällä kertaa vastapuolella oli enemmän taitoa, ulkoministeriön tietoturvapäällikkö Antti Savolainen totesi ulkoministeriön ja suojelupoliisin tänään pitämässä tiedotustilaisuudessa.

– Suojelupoliisin havainnot eivät tulleet meille yllätyksinä. Joiltakin osin ne täydentävät omia havaintojamme tai täsmentävät niitä, valtiosihteeri Peter Stenlund kertoi.

– UM on ehtinyt tarttua asiaan monella tavalla parantaakseen tietosuojaa. Tietomurrot on tukittu siltä osin kun ne on tiedetty. 

Ulkoministeriön mukaan useita uusia tietomurtoyrityksiä on pystytty torjumaan, koska tietoturvaan on laitettu enemmän resursseja. 

Supo ei kerro vakoilijatahoja

Suojelupoliisin mukaan julkisuuslainsäädännön nojalla ei voi yksilöidä, mitkä tahot ovat ulkoministeriöön kohdistuneen vakoilun takana. Vakoiluun käytetyt resurssit kielivät Supon mukaan siitä, että vakoilun takana on valtiollisia toimijoita.

UM:n mukaan sataprosenttista varmuutta syyllisistä on mahdotonta saaada. 

– Mutta tässä vaiheessa tämä taho tietää, että me tiedämme tästä, Stenlund totesi.

Tietoon on tullut kaksi ulkoasiainhallintoon kohdistunutta vakoilutapausta, joissa vakoilijoiden haltuun on päätynyt merkittävä määrä materiaalia. Supon mukaan rikosten tekotapa on selvitetty varsin hyvin.

– Ensimmäinen tieto tuli ystävällismielisen maan viranomaisilta, minkä jälkeen tätä alettiin selvittää suomalaisin voimin, suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoi.

Supo ei halua kertoa, miltä maalta vihje vakoilusta tuli.

– Taho, joka on syyllistynyt on saanut haltuunsa aineistoa, joka on saattanut vaikuttaa erilaisiin neuvottelutilanteisiin. Se on aiheuttanut vahinkoa Suomen kansallisen edun näkökulmasta, Stenlund havainnollisti vahinkoja.

Vakoilijat ovat saattaneet saada välillisesti tietoa myös EU-asioista. Ulkoministeriön mukaan vakoillussa järjestelmässä on julkista tietoa ja alimman luokan luokiteltua tietoa. Salaiset ja luottamukselliset aineistot liikkuvat eri järjestelmissä.

– Yleisesti voi todella, että Suomea tai Suomessa vakoilevia kiinnostaa EU-politiikka, turvallisuuspolitiikka ja ulkopolitiikka, Pelttari totesi.

– Suomessa ei tällä hetkellä ole viranomaista, jolla olisi kyky tunnistaa tällaista haittaohjelmaa, jolla tietoja on vakoiltu. Se on selkeä puute.