Paikallisen sopimisen työllisyysvaikutuksista on heikosti tutkimusnäyttöä.
Suomen Yrittäjien kyselytutkimusta paikallisen sopimisen työllisyysvaikutuksista ei voi verrata oikeaan tutkimukseen. Näin arvioi aihetta tutkinut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
– Edunvalvontajärjestön kyselyssä ei ole mitään tutkimusasetelmaa, joka mahdollistaisi muutosten vaikutusten analysoinnin, Kauhanen sanoo.
Työministeri Arto Satonen (kok.) perusteli ammattiliittojen torstaina järjestämän mielenosoituksen yhteydessä Helsingin Sanomille, että paikallisen sopimisen laajentamisella järjestäytymättömään kenttään on Suomen Yrittäjien kyselytutkimuksen mukaan vaikutuksia, vaikka ei ole olemassa tutkimuksia, jotka voisivat tämän kiistatta osoittaa. Satosen mukaan ongelma ei liitykään siihen, etteikö toimilla olisi vaikutuksia, vaan siihen, ettei valtiovarainministeriön virkamieskunta ole voinut laskentamalleillaan niitä laskea.
Etlan Kauhanen sanoo, että tutkimuksellinen lähestymistapa on hyvin erilainen. Taloustieteelliset tutkimukset eivät perustu kyselytutkimuksiin, vaan laajoihin tilastoaineistoihin. Suomen Yrittäjien kyselyssä asiaa on kysytty yrittäjiltä.
– Siinä on kysytty jäsenten mielipiteitä siitä, että jos paikallista sopimista lisättäisiin, lisäisikö se työllistämishaluja. Monet ovat vastanneet, että lisäisi. Se antaa viitteitä siitä, että tällä voi joku merkitys olla – mutta siitä ei voi päätellä, minkälainen merkitys käytännössä olisi, Kauhanen sanoo.
Kokeilulla liikkeelle?
Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajan Niku Määttäsen mukaan sinänsä pitäisi olla ihan hyväksyttävää tehdä uudistuksia, jos hallitus arvioi että ne vievät oikeaan suuntaan, vaikka ei olisikaan vahvaa tutkimusnäyttöä niiden puolesta.