Työelämäpaketti kasaan viikossa: Nollakorotukset esillä

Yhteiskuntasopimusneuvotteluissa on menossa ankara loppurutistus. Työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat tekevät nyt pitkää päivää ja neuvotteluihin on varauduttu myös viikonloppuna.

Virallista takarajaa ei ole asetettu, mutta MTV:n uutisten eri lähteistä saamien tietojen mukaan ensi viikon alkua pidetään ainakin jonkinlaisena neuvottelujen henkisenä takarajana.

Myös hallitus seuraa neuvotteluja tiiviisti, sillä yhteiskuntasopimuksen on määrä korvata hallituksen kaavailemat työelämälait. Nuo niin kutsutut "pakkolait" muun muassa lyhentäisivät lomia ja heikentäisivät monia etuuksia. Hallitus on asettanut reunaehtoja myös paikalliselle sopimiselle.

Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että hallituksen asettamaan tavoitteeseen viiden prosentin kilpailukykyparannuksesta ei päästä. Hallitukselle saattaa kuitenkin kelvata laihempikin sopu, jos joistain uskottavista toimista löytyy yhteisymmärrys.

Sopimisesta kinaa

Juuri nyt neuvotteluissa kinataan paikallisen sopimisen pelisäännöistä. Keskusjärjestöjen on tarkoitus linjata, miten ja millä tarkkuudella paikallinen sopiminen kirjataan eri alojen työehtosopimuksiin.

Yksi kiistanaihe on niin kutsuttu kriisilauseke, jolla määritellään ne tilanteet ja tavat, joilla yritykset voivat paikallisesti sopia työehtojen heikentämisestä.

Palkkoihin nollalinja

Elinkeinoelämän keskusliitto on tähän asti halunnut neuvotella palkankorotuksista liittokohtaisesti vasta ensi syksynä. Palkansaajapuolella sen sijaan olisi halua sopia palkoista jo yhteiskuntasopimuksen yhteydessä. 

SAK puheenjohtaja Lauri Lyly on pitänyt todennäköisenä, että palkoista sovitaan jo nyt. Myös Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder uskoo, että Elinkeinoelämän keskusliitto taipuu keskitettyyn palkkaratkaisuun.

– Uskon, että Etelärannassa (EK) ollaan pragmaattisia, eli kokonaisuus on tärkeämpi kuin pieni yksityiskohta yhdelle vuodelle, Fjäder sanoi Suomen tietotoimistolle.

Käytännössä palkkaratkaisu tarkoittaisi nykyisen työmarkkinasopimuksen jatkamista vuodella ja mitä todennäköisimmin nollalinjan palkankorotuksilla. Uudet liittokohtaiset neuvottelut käytäisiin siten portaittan vuoden 2017 syksystä alkaen.

Osa työnantajista hyväksyisi nollakorotukset riemusta kiljuen, mutta osa työnantajaliitoista - erityisesti metsäteollisuus - haluaisi päästä neuvottelemaan työehtojen heikentämisestä jo ensi syksynä.