Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Tyhjien asuntojen määrä kasvussa

kerrostalo
kerrostaloCopyright MTV Oy 1999
Julkaistu 24.11.2000 18:29

Suomessa oli vuoden 1999 lopussa kuntien ilmoitusten mukaan noin 3 400 tyhjää vuokra-asuntoa. Edellisvuoteen lisäystä oli noin 500 asuntoa. Kysyntä ja tarjonta eivät odotetusti kohtaa toisiaan: Porin ja Tornion suunnalla sijaitsevista vapaista asunnoista ei ole iloa pääkaupunkiseudulta asuntoa hakevalle.

Enimmillään tyhjiä - yli 2 kk vailla asukkaita olleita - aravavuokra-asuntoja oli vuoden 1993 lopussa eli 5 000 asuntoa, mistä laskeuduttiin tasaisesti 3 000 tasolle vuoteen 1998 saakka. Sen jälkeen on siis tapahtunut pieni hyppäys ylöspäin.

Tyhjien vuokra-asuntojen määrän kasvu keskittyy lähes yksinomaan väestöltään väheneville alueille. Satakunnan ja Lapin maakunnissa näiden osuus arava-asuntokannasta oli 3 % - 460-480 asuntoa kummassakin - ja Pohjanmaallakin 2,5 %. Samaan aikaan eli marraskuun puolivälissä pääkaupunkiseudulla oli täsmälleen kuusi tyhjää aravavuokra-asuntoa.

Kuntakohtaisesti tyhjiä asuntoja oli lukumääräisesti eniten Porissa (212) ja Forssassa (135). Pikkuiset Tornio ja Kaskinenkin ylsivät lähelle sataa; suurista kaupungeista niitä oli eniten Turussa (68).

Ylipäätään huonoimmassa asemassa näyttäisivät olevan Pohjois- ja Itä-Suomen pikkukaupungit. Esimerkiksi Kemijärvi tyhjenee erityisesti Oulun suuntaan.

Lähiöprojektit hillitsevät väestökatoa

Vuonna 1995 käynnistetyn valtakunnallisen lähiöparannusprojektin eräänä pääteemana oli lähiöiden negatiivisen asukaskehityksen katkaiseminen. Jossain saavutettiin hyviä tuloksia - Porin Pihlavassa tyhjien asuntojen määrän kasvu saatiin katkaistua, mutta koko kaupungin tilanteeseen tämäkään ei tuonut parannusta.

Tapaus osoittaa selvästi, että yksittäisiin lähiöihin kohdistuvilla toimenpiteillä ei välttämättä voi korjata vaurioita, jotka niille aiheutuvat kunnan ja yhteiskunnan rakennemuutoksesta. Porissa on kovia paineita keskustarakentamiseen; segregaatio pahenee, kun lähiöistä muuttavat ensimmäisinä ne, joille se on helpointa - aktiivein ja varakkain väestö. Lähiöuudistuksen lähtiessä nyt toiselle kierrokselle mukaan pyritäänkin saamaan alueita, jotka haluavat panostaa erityisesti uusien keinojen etsimiseen tämän ongelman hoitamiseksi.

Kunnat eivät ole miettineet omistuspolitiikkaansa

Tyhjien talojen purkamiseen Ruotsin mallin mukaisesti Suomessa ei ole vielä lähdetty. Suunnittelupäällikkö Olavi Lehtinen Valtion Asuntorahastosta kertoo kuitenkin, että tätä kuitenkin tutkitaan mm. Suomussalmella. Hän huomauttaa, että ääripäiden välissä on monia vaihtoehtoja

- Ruotsissa puhutaan talon laittamisesta koipussiin. Hangon pieni Gentofte oli vielä joitakin vuosia sitten varsin lähellä dynamiittihoitoa; lähiöprojektin ansiosta sen elinvoima on kuitenkin palannut esimerkillisesti. Varkauden Kommilan valtakunnallisessa lehdistössäkin huomioidut kummitustalot ovat niinikään alkaneet täyttyä.

ARA:ssa toiminut työryhmä on paneutunut pohtimaan, miten ilmeisesti entisellään pysyviin ongelmiin tulisi varautua. Kunnilta on kysytty mm. niiden omistuspolitiikasta ja todettu, että yllättävän harvassa paikassa sitä on edes mietitty.

Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa asuntopoliittisen strategian, johon liittyen ympäristöministeriö käynnistää oman väestöltään vähenevien alueiden ongelmiin paneutuvan työryhmänsä toiminnan tänä syksynä. Ryhmään on kerätty edustajia mm. kunnista, kuntaliitosta ja eri maakuntaliitoista. Työn pohjana tulee olemaan ARA:n raportti ja se tulee kohdistumaan ARA:n työtä laajempaan asiakokonaisuuteen.

Aravavuokra-asuntoa jonottaa yli 100 000 kotitaloutta

Aravavuokra-asuntoa haki vuoden 1999 aikana 211 000 ruokakuntaa, joista asunnon sai noin kolmannes. Vuoden lopulla jonossa oli 107 000 ruokakuntaa, joista pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa 50 000. Myös kiireellisten ja erittäin kiireellisten tapausten osuus oli näissä kunnissa suhteellisesti suurin - noin 40 % hakijoista. Tilannetta vaikeuttaa lisäksi se, että hakijoista suuri osa on yhden hengen talouksia, joille sopivia yksiöitä on aravavuokra-asunnoista vain pieni osa.

Lukuja tarkasteltaessa on pidettävä mielessä se, että jonoissa on paljon asunnonvaihtoa haluavia perheitä ja henkilöitä. Asunnottomien määrä on laskenut vuosikymmenen kuluessa 13 000 henkilöstä noin 10 000:en.

Aravavuokra-asunnon saaneiden määrä pysyi vuositasolla jokseenkin samana - hiukan alle 75 000 ruokakunnassa - koko 1990-luvun. Jonojen pituus sen sijaan kasvoi yli kaksinkertaiseksi, koska hakijoiden määrä alkoi nousta voimakkaasti vuodesta 1993 lähtien: pitkään noin 140 000:n tuntumassa pysynyt hakijamäärä nousi yli 200 000:en. Jonoissa oli vuoden -92 marraskuussa 53 000 hakijaa ja viime marraskuussa yli 107 000.

Asumisoikeusasuntojen hakijoiden määrä kasvoi edellä mainittuna ajanjaksona 13 700 ruokakunnasta 62 000:en.

Lisää aiheesta:

Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija 2025: Tässä ovat uudet Suomen mestarit!Näitä juustoja suomalaiset nyt himoitsevat – nappaa vinkit täydelliseen juustolautaseenNuohooja-Juhan nerokas niksi: Näin tarkistat, onko polttopuu tarpeeksi kuivaAsiantuntijat varoittavat kosmetiikan karkkituotteista: "Erityisen haitallisia nuorille"Näin helposti puhdistat liesituulettimen – pinttynyt rasva sihisee poisMustaleima, punaleima ja sinileima – mitä eroa on emmentaljuustoilla?
Lifestyle

Tuoreimmat aiheesta

Lifestyle
  • 18:26
    Ruoka

    Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija 2025: Tässä ovat uudet Suomen mestarit!

  • 17:32
    Ruoka

    Näitä juustoja suomalaiset nyt himoitsevat – nappaa vinkit täydelliseen juustolautaseen

  • 14:56
    Lämmitys

    Nuohooja-Juhan nerokas niksi: Näin tarkistat, onko polttopuu tarpeeksi kuiva

  • 12:51
    Ihonhoito

    Asiantuntijat varoittavat kosmetiikan karkkituotteista: "Erityisen haitallisia nuorille"

  • 11:14
    Siivous

    Näin helposti puhdistat liesituulettimen – pinttynyt rasva sihisee pois