Lähes puolet 12-vuotiaista suhtautuu kyynisesti koulunkäyntiin, ilmenee Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta.
Lisäksi nämä oppilaat kokevat merkityskatoa suhteessa kouluun ja koulunkäyntiin. Tutkimuksen mukaan merkityskatoa kokevat nuoret voidaan jakaa alaryhmiin, joihin lukeutuvat ne, jotka ovat kyllästyneet kouluun sekä uupuneet ja stressaantuneet nuoret.
Nämä nuoret myös kokevat, että heidän tapansa hyödyntää digitalisaatiota ja uutta tekniikkaa ei vastaa koulujen käytäntöjä.
– Uudet juuri julkaistut tuloksemme osoittivat, että Suomessa on kasvamassa kuilu nuorten oppimiskäytäntöjen ja koulun käytäntöjen kanssa. On kasvamassa kyynisten nuorten sukupolvi. Siihen vaikuttaa myös tämänhetkinen lamaantunut ja negatiivinen ilmapiiri Suomessa. Nuoret kokevat ensin merkityksettömyyttä koulussa. Myöhemmin merkityksettömyys voi laajentua koskemaan koko yhteiskuntaa. Suomella ei ole varaa menettää tätä sukupolvea, korostaa professori Katariina Salmela-Aro.
Kun koulun merkitys hämärtyy, nuoret suuntaavat koulun sijaan energiansa muualle. Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että peliä ei ole menetetty.
– Kyyniset voisivat innostua koulunkäynnistä, jos koulujen toimintatavat ottaisivat paremmin huomioon nuorten tarpeita, tavoitteita ja tapoja toimia tämän päivän maailmassa, arvioi Salmela-Aro.
Tutkimukseen osallistui 759 oppilasta 33:sta Helsingin koulusta. Oppilaat ovat syntyneet vuonna 2000 ja he olivat tutkimuksen teon aikaan 12-vuotiaita.
Teemaa on tutkittu Suomen Akatemian Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen -akatemiaohjelman LEAD-hankkeessa sekä Ihmisen mieli -akatemiaohjelman Mind-the-Gap-hankkeessa.