Tutkimus: Liikunta lapsena suojaa mielenterveyttä, mutta kilpaurheilua harrastaneet käyttävät yleisemmin päihteitä

Miehet oireilevat psyykkisesti nuorina aikuisina sitä vähemmän, mitä intensiivisemmin he ovat harrastaneet poikina liikuntaa ja mitä korkeammalla tasolla he ovat kilpailleet.

Tutkimukseen osallistui 680 iältään 20–35-vuotiasta miestä, ja se perustuu Reserviläisten toimintakyky -aineistoon. Lapsuuden liikunnalla ja aikuisiän mielenterveydellä oli yhteys riippumatta reserviläisen iästä, koulutuksesta tai siitä, kuinka paljon hän aikuisena harrasti liikuntaa.

Erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner THL:stä kertoo, että yleisesti noin joka viides nuori mies kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä.

Valmentaja rinnalla

Liikuntaharrastus vahvistaa lapsen ryhmään kuulumisen tunnetta, luo kaverisuhteita ja kehittää sosiaalisia taitoja. Kilpaurheilu opettaa lapsille sinnikkyyttä, vaikka kilpaurheiluun saattaa myös valikoitua henkisesti vahvoja ihmisiä.

Appelqvist-Schmidlechner korostaa valmentajan merkitystä nuoren itsetunnolle. Hän on itse valmentanut 16-vuotiaita Tampereen Pyrinnön yleisurheilijoita kahdeksanvuotiaista asti.

– Aikaa vietetään yhdessä lähes joka ilta. Valmentajalle on usein helpompi kertoa huolista kuin omille vanhemmille.

Valmentajien koulutukseen lasten kasvun tukeminen ei aina kuulu, mutta tutkijan mukaan valmentajien pitäisi olla tietoisia roolistaan lasten kasvun kumppaneina.

– Meidän silmiimme ja korviimme tulee usein sellaista, johon pitäisi reagoida, mutta osaamista ei aina ole.

Juhlimista ja päihteitä

Yksi tutkimustuloksista sai tutkijat huolestumaan: alkoholinkäyttö ja nuuskaaminen olivat yleisempiä niillä nuorilla aikuisilla, jotka olivat lapsena harrastaneet kilpaurheilua.

Appelqvist-Schmidlechner arvelee, että taustalla voi olla joidenkin lajien juhlimiskulttuuri. Hän kehottaa seuroja skarppaamaan ja korostamaan päihteettömyyttä.

– Sieltähän se esimerkki otetaan, hän sanoo.