Tutkimus: Joka viidennellä vanhemmalla masennusoireita – äidin lieväkin masennus voi näkyä lapsessa ylivilkkautena ja aggressiivisuutena

Tutkimuksessa kartoitettiin, miten molempien vanhempien masennusoireet vaikuttivat lapseen kahden ja viiden vuoden iässä. Isän masennus heijastui käytökseen vain jos äitikin oli masentunut. Äidin oireilu vaikutti lapseen, vaikka isä ei ollut masentunut.

Tutkimuksen mukaan toisen vanhemman masennus on mahdollinen riskitekijä myös toisen vanhemman masennukselle.

Tutkija suosittelee varhaista tukea vanhemmille

THL:n mukaan kohtalaista masennusoireilua esiintyi yli 20 prosentilla vanhemmista. Vakavampaa oireilua oli alle 9 prosentilla äideistä ja noin 2,5 prosentilla isistä.

– Vanhempien raskauden aikainen ja raskauden jälkeinen masennus ei kosketa vain masennuksesta kärsivää, vaan sillä on kauaskantoisia vaikutuksia vastasyntyneen hyvinvointiin. Lievätkin masennusoireet on tärkeää tunnistaa ja tarjota vanhemmille tukea mahdollisimman varhain, tarvittaessa jo raskausaikana, vieraileva tutkija Johanna Pietikäinen THL:stä sanoo tiedotteessa.

Vaikka neuvolajärjestelmä hänen mukaansa toimii hyvin, Pietikäinen kehottaa kiinnittämään huomiota äitien masennusoireisiin pidempään: raskausajasta ainakin vauvavuoden loppuun.

Aiempi masennus altistaa uudelle masennukselle

Aiempi masennus oli yksi keskeisistä riskitekijöistä kohtalaiselle tai vakavammalle masennusoireilulle. Muita masennukseen vaikuttavia tekijöitä olivat raskaudenaikainen unettomuus, stressi, ahdistuneisuus sekä huono perheilmapiiri.

Sekä äitien että isien masennusoireet ovat THL:n mukaan varsin pitkäkestoisia: ne voivat alkaa jo loppuraskauden aikana ja jatkua lapsen toiseen ikävuoteen saakka. Pietikäinen pitää tärkeänä, että molempien vanhempien psyykkistä hyvinvointia seurataan ja toisenkin vanhemman masennusoireilua selvitetään, jos toinen oireilee.

– Isien psyykkistä huonovointisuutta ei kuitenkaan välttämättä tavoiteta esimerkiksi neuvoloiden masennuskyselyillä, hän sanoo.

Vanhempien masennusoireilun vaikutusta lapsiin tutkittiin osana THL:n ja Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Lapsen uni ja terveys -tutkimusta, jossa on seurattu yli 1600 odottavaa perhettä raskauden loppuvaiheesta aina lapsen viidenteen ikävuoteen asti. Aineisto kerättiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelta vuosina 2011–2017.