Tutkijat: Saatananpalvontaan liitetyt oikeudenkäynnit pitkiä ja hankalia

Saatananpalvontaa tutkineet pitävät syyttäjän ja poliisin julkisuuteen tuomia todisteita Anneli Auerin mahdollisesta yhteydestä saatananpalvontaan hyvin arveluttavina.

University College Londonissa työskentelevä sosiologi Titus Hjelm sanoo MTV3:n uutisille, että Auerin kytkeminen saatananpalvontaan on jopa absurdia.

- Olen tässä mediasta saatujen tietojen varassa, mutta esimerkiksi se kuva Auerin piirtämästä tatuoinnista, tämä ihmeellinen vuohenpää. Mistähän sekin tulkinta oikein tulee, Hjelm pohtii.

Tutkija näkee kuvassa monen muun tapaan sydämen, jolla on siivet. Hjelm sanoo myös, että yhteys goottilaisuuteen ei missään nimessä tarkoita automaattisesti yhteyttä saatananpalvontaan.

- On suorastaan ihmeellistä, että argumentaatiota on jatkettu samoilla linjoilla, mitä kuviosta ja pistohaavoista tulkitusta muodosta on alunperin sanottu, tutkija pohtii.

Teologian tohtori Merja Hermonen sanoo MTV3:n Uutisten haastattelussa tapausta hyvin häkellyttäväksi.

Satanismista väitelleen Hermosen mukaan tämän ilmiön äärellä on erittäin suuri vaara siihen, että termit menevät sekaisin kuin ne kuuluisat puurot ja vellit. Saatananpalvonta-aiheen ympärillä on syntynyt jo satoja vuosia sitten isompia ja pienempiä epäilymylläköitä ja kohuja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa maan media hullaantui saatananpalvonnasta edellisen kerran 1980-luvulla.

- Kun puhutaan äärimmäisistä väkivallanteoista, verisymboliikasta, rituaaliepäilyistä tai ylipäätään äärimmäisen pelottavista uskontoon tai uskomuksiin liittyvistä epäilyistä, kaikki kaavitaan helposti samaan kuppiin ja lyödään siihen saatananpalvonnan leima päälle.

Oikeudessa vaikeaa

Sekä Hjelm että Hermonen korostavat, että heidän tietonsa ovat mediasta saatuja. Mutta kumpikaan ei usko hetkeäkään, että saatananpalvontaepäily pitäisi oikeudessa millään lailla.

- Saatananpalvontaan liitetyt oikeudenkäynnit ovat olleet pitkiä ja hankalia. Suomessa aiheeseen liittyvät rikosoikeudelliset päätökset on aina tehty teon, väkivallan ja julmuuden mukaan.

Saatananpalvonnan ulkoisten merkkien tunnistaminen on Hermosen mukaan erittäin vaikeaa. Yhdysvalloissa tosin perustettiin aikoinaan jopa erillinen poliisiorganisaatio niitä tunnistamaan.

- Mikä tämä lisäarvo saatananpalvontaväitteillä tälle kyseiselle rikostutkinnalle on? Se on vähän mysteeri.

Hjelm nostaa esiin Hyvinkäällä 1998 tapahtuneen hyvin raa´an paloittelusurman, jossa uhri paloiteltiin ja tapaukseen liitettiin saatananpalvonta.

- Hovioikeushan Hyvinkään tapauksessa totesi yksikantaan, että yhteyttä saatananpalvontaan ei näiden todisteiden valossa voida yksiselitteisesti vetää. Tässä pitäisi muistaa, että jos siinä tapauksessa ei voitu yhteyttä vetää, niin nyt pitäisi hyvin vakavasti kysyä, että mikä tässä Auerin tapauksessa on niin paljon selkeämpää. Mielestäni ei mitään.

Titus Hjelm nostaa pakasta esiin myös poliisin käyttämän asiantuntijan.

- Suomessa on varmaan puolisen tusinaa ihmistä, jolla olisi oikeasti ollut asiallista, ja tutkittua sanottavaa aiheesta. Keneltäkään meistä ei ole kuitenkaan kysytty mitään. Tämän asiantuntijan valinta on kyllä vähintäänkin erikoinen, Hjelm sanoo.

Hjelm summaa saatananpalvonnan olemuksen sanomalla, että kuka tahansa voi tehdä siihen liitettyjä tekoja, mutta saatananpalvontaa järjestyneenä uskonnollisena organisaationa ei ole olemassa.

- Kollegani Gordon Melton on sanonut, että saatananpalvonta on maailman suurin uskonto, jota ei ole ikinä ollut olemassa.

Lue myös:

    Uusimmat