Tutkijat: Putinia voi verrata Hitleriin, mutta hänen neuroosiensa takia Venäjä ei ole suoranaisen fasistinen valtio – se ei muuta toimiaan, vaikka Putin kaadettaisiin

1:23

Fasismiin kuuluu selkeä ideologia sekä voiman ja väkivallan kultti. Venäjältä puuttuu tässä vaiheessa molemmat, mutta hallinnon taustavaikuttajina on fasistisia ajattelijoita.

Venäjän ja fasististen valtioiden, kuten natsi-Saksan, vertaaminen on yleistynyt sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja on samaan aikaan kaventanut omien kansalaistensa oikeuksia. Mielenosoituksissa on esiintynyt jopa suoria vertauksia presidentti Vladimir Putinin ja natsi-Saksan fasistijohtaja Adolf Hitlerin välillä.

Venäjän vertailu fasistisiin valtioihin ei kuitenkaan ole Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan perusteltua.

–  Venäjältä puuttuu fasistisen valtion tunnuspiirteet, kuten ideologia ja fasistinen kansanliikehdintä, jota valtio käyttää hyväkseen, Lassila sanoo.

Venäjän fasistisuudesta käydään kuitenkin Lassilan mukaan keskusteluja tutkijapiireissä, eikä asiasta ole yksimielisyyttä.

Fasismin keskiössä on kansankunnan uudelleensyntyminen

Myös Helsingin yliopiston akatemiatutkija Oula Silvennoinen arvioi, että Venäjä ei ole varsinaisesti fasistinen valtio.

–  Fasismi on populistisen äärikansallismielisyyden muoto, joka tavoittelee kansakunnan uudelleensyntymistä. Kansan, ja ihmisen itsensä, on synnyttävä uudelleen asuttamaan ihanteellista yhteiskuntaa, Silvennoinen sanoo.

Putinin Venäjällä ei näytä olevan Silvennoisen mukaan näin selkeää ideologiaa takanaan. Hallintoa kiinnostaa vain sen oma selviytyminen sekä materiaaliset edut.

Fasistisiin yhteiskuntiin kuuluu Ulkopoliittisen instituutin Lassilan mukaan myös kokonaisvaltainen voiman ja väkivallan kultti, vahva tulevaisuuteen katsominen sekä nationalistisen liikehdinnän kautta nouseva johtaja.

–  Putin on tullut valtaan suoraan eliitin sisältä, eikä kansanliikkeen kautta. Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin nimitti hänet seuraajakseen vuonna 1999. Maa katsoo myös lähinnä menneisyyteen ilman määrätietoista näkemystä tulevaisuudesta, Lassila sanoo.

Jotta Venäjä olisi fasistinen, sen pitäisi Lassilan mukaan myös aidosti hyväksikäyttää nationalistisia kansanliikkeitään valtion vallan vahvistamiseksi. Sen sijaan Venäjä on tukahduttanut kaiken kansalaistoiminnan, ei pelkästään sodanvastaisen.

– Putinin Venäjä suhtautuu kaikkiin kansalaisliikkeisiin neuroottisesti. Ne nähdään uhkana valtiolle.

Akatemiatutkija Silvennoinen on hieman eri mieltä Lassilan kanssa. Hänen mielestään Putinin hallinto käyttää hyväkseen ääriliikkeitä sekä Venäjällä että sen ulkopuolella.

Venäjä hallitsee kansaa fasistien tavoin

Vaikka Venäjä ei ole suoranaisen fasistinen, ovat julkisessa keskustelussa näkyneet vertaukset Silvennoisen mukaan monilta osin osuvia. Putinin hallinto on hänen mukaansa autoritaarinen, ja se käyttää samoja tekniikoita kansan hallitsemiseen kuin fasistiset ja totalitaariset yhteiskunnat.

– Venäjä pyrkii hallitsemaan kansalaisten mieliä propagandalla, militarisoimaan yhteiskuntaa sekä lietsomaan nationalismia. Valtio yrittää myös kiinnittyä äärikonservatiiviseen arvomaailmaan. Nämä ovat kaikki fasistisia toimintatapoja, Silvennoinen sanoo.

Putinin hallinnon taustalla on Silvennoisen mukaan useita fasistisia ajattelijoita, joilla on vaikutusvaltaa hallintoon.

Samaa mieltä on poliittisen historian dosentti Ville Soimetsä Turun yliopistosta. Esimerkiksi politologi Aleksandr Duginilla on Soimetsän mukaan vaikutusta Putinin ajatteluun.

–  Duginin ajatteluun liittyy esimerkiksi imperialistinen ja osittain nimenomaan fasistinen ajatus siitä, että Venäjä on luontainen johtava kansa, jonka täytyy myös holhota vaikutuspiiriinsä kuuluvia kansoja. Se on fasistinen elementti, joka selittää myös suhtautumista Ukrainaan, Soimetsä sanoo.

Tämän ajattelun perusteella Ukrainalla ei voi olla omaa itsenäistä tahtoa. Jos siis Ukrainan mielipiteet poikkeavat Venäjän tahdosta, silloin Ukraina on todennäköisesti ulkopuolisten voimien vaikutuspiirissä.

–  Venäjällä ei kuitenkaan ikinä myönnetä, että mikään tästä ajatusmaailmasta olisi fasistista. Siellä halutaan tuoda esiin stalinismin perinnön paras osa, fasismin nujertaminen toisessa maailmansodassa. Sen takia Venäjällä käytetään samaa stalinistista retoriikkaa, jonka mukaan kaikki vastustajat ovat fasisteja tai fasismin kätyreitä, Soimetsä sanoo.

Venäjän valtiosta on tullut Soimetsän mukaan henkilökeskeinen diktatuuri, jossa ei ole selvää ideologiaa.

Katso myös: Maailmassa on nyt kolme diktaattoria, vakuuttaa asiantuntija – yksi merkittävä yksityiskohta erottaa Putinin muista

 
1:39

Silvennoinen: Putinin ja Hitlerin välillä on paljon yhteistä

Lännessä pidetyissä mielenosoituksissa ja julkisessa keskustelussa Putinia ja Hitleriä on verrattu paljon. Akatemiatutkija Silvennoinen arvioi, että molemmilla johtajilla on paljon yhteistä.

–  Molemmat ovat olleet riskinottajia, ja onnistuessaan he ovat suunnanneet katseensa kohti yhä suurempia riskejä. Molemmat ovat myös uskoneet, että heidän vastustajansa ovat heikkoja. Ja kuten Hitler toisen maailmansodan aikaan, nyt myös Putin taitaa olla yllättynyt vastustajien vahvasta vastareaktiosta, Silvennoinen sanoo.

Hitlerillä oli kuitenkin Silvennoisen mukaan taustallaan vahva fasistinen ideologia, kun taas Putinilla on omat intressinsä, jotka eivät ole fasistisia.

–  Putin vaikuttaa lähinnä haikailevan menneisyyden loiston perään. Sama nostalgia näkyy myös fasistisissa yhteiskunnissa, mutta se yksinään ei tee Putinista fasistista.

Dosentti Soimetsä arvioi, että Putinin aateperusta on löyhä, muuttuva ja tarkoitushakuinen.

–  Siellä on silti selvästi taustalla fasistisia ja stalinistisia vaikutteita, sekä sellaisia vaikutteita, jotka eivät olisi mahdollisia muualla kuin Venäjällä ottaen huomioon sen historian, Soimetsä sanoo.

Vertailut Venäjän ja natsi-Saksan välillä eivät ole Lassilan mukaan uusia. Esimerkiksi 1990-luvun Venäjää on verrattu Hitlerin natsi-Saksaa edeltäneeseen Weimarin tasavaltaan.

–  Esimerkiksi Putinin ja Hitlerin yksioikoinen vertailu tuntuu jo hieman kliseiseltä. Niitä on tehty ennenkin, esimerkiksi Georgian sodan yhteydessä, jolloin sekä Putinia että Georgian (silloista) presidenttiä Mihail Saakashviliä verrattiin maiden propagandassa Hitleriin.

Valtio ei tule muuttumaan

Tutkijat uskovat, että Venäjä tulee siirtymään tulevaisuudessa yhä autoritaarisempaan suuntaan.

–  Nykyhallinto ei voi perääntyä tai löysätä otteitaan. Muuten se riskeeraa kansan tyytymättömyyden esiinnousun ja kaiken vallan menettämisen, Silvennoinen sanoo.

Venäjä tulee Silvennoisen mukaan muuttumaan yhä sulkeutuneemmaksi valtioksi, jos Putin pysyy vallassa. Myös ote kansalaisten oikeuksista tulee tiukentumaan.

Ulkopoliittisen instituutin Lassila ei usko, että Venäjä muuttuu suoranaisesti fasistiseksi valtioksi. Hän ei kuitenkaan poissulje sitä täysin.

–  Siitä voisi tulla esimerkiksi Pohjois-Korean kaltainen hylkiövaltio, missä uusi fasistijohtaja ottaa vallan. En näe tätä kuitenkaan todennäköisenä.

Silvennoinen näkee mahdollisena, että Putinin syrjäyttää lopulta joku hänen omasta lähipiiristään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että valtion toimintaan tulisi merkittäviä muutoksia.

–  Täytyy muistaa, että kaikki Putinin lähipiirissä olevat ajattelevat samalla tavalla kuin hänkin, Silvennoinen sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja