Fasismiin kuuluu selkeä ideologia sekä voiman ja väkivallan kultti. Venäjältä puuttuu tässä vaiheessa molemmat, mutta hallinnon taustavaikuttajina on fasistisia ajattelijoita.
Venäjän ja fasististen valtioiden, kuten natsi-Saksan, vertaaminen on yleistynyt sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja on samaan aikaan kaventanut omien kansalaistensa oikeuksia. Mielenosoituksissa on esiintynyt jopa suoria vertauksia presidentti Vladimir Putinin ja natsi-Saksan fasistijohtaja Adolf Hitlerin välillä.
Venäjän vertailu fasistisiin valtioihin ei kuitenkaan ole Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan perusteltua.
– Venäjältä puuttuu fasistisen valtion tunnuspiirteet, kuten ideologia ja fasistinen kansanliikehdintä, jota valtio käyttää hyväkseen, Lassila sanoo.
Venäjän fasistisuudesta käydään kuitenkin Lassilan mukaan keskusteluja tutkijapiireissä, eikä asiasta ole yksimielisyyttä.
Fasismin keskiössä on kansankunnan uudelleensyntyminen
Myös Helsingin yliopiston akatemiatutkija Oula Silvennoinen arvioi, että Venäjä ei ole varsinaisesti fasistinen valtio.
– Fasismi on populistisen äärikansallismielisyyden muoto, joka tavoittelee kansakunnan uudelleensyntymistä. Kansan, ja ihmisen itsensä, on synnyttävä uudelleen asuttamaan ihanteellista yhteiskuntaa, Silvennoinen sanoo.
Putinin Venäjällä ei näytä olevan Silvennoisen mukaan näin selkeää ideologiaa takanaan. Hallintoa kiinnostaa vain sen oma selviytyminen sekä materiaaliset edut.
Fasistisiin yhteiskuntiin kuuluu Ulkopoliittisen instituutin Lassilan mukaan myös kokonaisvaltainen voiman ja väkivallan kultti, vahva tulevaisuuteen katsominen sekä nationalistisen liikehdinnän kautta nouseva johtaja.
– Putin on tullut valtaan suoraan eliitin sisältä, eikä kansanliikkeen kautta. Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin nimitti hänet seuraajakseen vuonna 1999. Maa katsoo myös lähinnä menneisyyteen ilman määrätietoista näkemystä tulevaisuudesta, Lassila sanoo.