Tutkija: Työttömät syyllistyvät väkivaltarikoksiin keskimääräistä todennäköisemmin

Väkivaltarikollisuuden ja työttömyyden suhdetta tutkinut Yliopistotutkija Mikko Aaltonen kertoo, että väkivaltarikollisuuden ja työttömyyden syy-yhteydestä on ristiriitaisia tutkimustuloksia.

– Ei voida yksiselitteisesti osoittaa, että nimenomaan työttömäksi joutuminen on se avaintekijä väkivaltarikoksissa. Siitä on hyvin kirjavaa näyttöä ja eri suuntaan meneviä tutkimuksia.

Aaltonen painottaa, että vaikka huono-osaiset erottautuvat rikostilastoissa selkeästi, vain hyvin pieni osa esimerkiksi työttömistä syyllistyy väkivaltaan.

Vuonna 2015 murhaan tai tappoon syyllistyneistä 25-39-vuotiaista suomalaisista 11 prosenttia oli työssäkäyviä reilu vuosi ennen tekohetkeä. Työttömiä henkirikoksiin syyllistyneistä oli 35 prosenttia.

Koko saman ikäistä väestöä tarkasteltaessa työllisiä oli 75 prosenttia ja työttömiä 10 prosenttia.

"Kaikista moniongelmaisin porukka on työttömänä joka tapauksessa"

Aaltonen uskoo, että pelkän työttömyyden sijaan väkivaltarikollisuuden taustalla on usein monimuotoinen henkilökohtaisten ongelmien vyyhti, joka johtaa myös työttömyyteen ja syrjäytymiseen. 

– Jos otetaan yhtälöön mukaan päihdeongelmat, koulun keskeytymiset ja muut tällaiset asiat, niin nämä ovat kaikki yhdessä rikollisuutta ja väkivaltaa lisääviä tekijöitä. On vaikea määrittää, että mikä niistä on avaintekijä syrjäytymisen polulla. 

 – Väkivaltarikosten sisällä voi kuitenkin sanoa, että mitä vakavampaan väkivaltaan mennään niin sitä huono-osaisimpia tekijät ovat.

Työllisyyden lisääminen ei Aaltosen mukaan välttämättä vähennä väkivaltarikollisuutta, sillä väkivaltarikoksiin syyllistyvät ovat usein jääneet täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle. 

– Voi miettiä, että onko se kuitenkin niin, että kaikista moniongelmaisin porukka on työttömänä joka tapauksessa. Jos työttömyysaste laskee kahdeksasta kuuteen prosenttiin, niin se voi hyvin olla että työllistyvien joukossa ei ole tätä kaikista rikosaktiivisinta porukkaa.

Yksi mahdollinen selitys ilmiölle on työmarkkinoiden murros. 

– Usein esitetään hypoteesia, jonka mukaan työmarkkinoilla ei olisi enää perinteisiä sekatyömieshommia. Matalapalkkatyö on nykyään pikemminkin palvelualan työtä.

 – Tästä ei ole aivan jämptiä tutkimusnäyttöä, mutta minusta väite on uskottava. Kun katsotaan viimeistä 30 vuotta niin tällainen muutos on luultavasti tapahtunut ja se on varmaankin ollut haitallinen tälle ryhmälle.