Tutkijat arvioivat, että Yhdysvaltain presidenttikisa jatkuu väittelyn jälkeenkin tasaväkisenä.
Muusikko Taylor Swiftin tuki voi olla Kamala Harrisille tärkeämpää kuin viimeöinen vaaliväittely, sanoo Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltain sisäpolitiikan tutkija Maria Lindén STT:lle.
Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat eli demokraattien Harris ja republikaanien Donald Trump kohtasivat vaaliväittelyssä viime yönä Suomen aikaa. Väittelyn jälkeen pop-musiikin supertähti Taylor Swift kertoi sosiaalisessa mediassa äänestävänsä Harrisia.
Lindén sanoo, että vaaliväittelyillä on vähemmän merkitystä kuin media ja politiikan kommentaattorit antavat usein ymmärtää.
– Sitä taustaa vasten pidän mahdollisena, että Taylor Swiftin tuki on merkittävämpi tekijä kuin se, mikä mielikuva Harrisista syntyi heille, jotka väittelyä katsoivat, Lindén sanoo.
Lindén huomauttaa, että väittelyitä ylipäätään katsovat usein ne, joita politiikka kiinnostaa jo valmiiksi. Swiftin kannanotto voi tavoittaa todennäköisemmin erityisesti nuoria äänestäjiä, jotka eivät ole vielä lyöneet lukkoon kantaansa tai seuraa politiikkaa lainkaan.
Lindénin mukaan Swiftin imago on voinut vedota myös konservatiivisiin amerikkalaisiin. Swift muun muassa aloitti uransa kantrimuusikkona ja seurustelee amerikkalaisen jalkapallon tähtipelaajan kanssa.
Lindén: Harris ärsytti Trumpia
Itse väittelystä Lindén arvioi, että molemmat ehdokkaat selvisivät tarpeeksi hyvin, jotta kisa jatkuu tasaväkisenä.
– Harris yritti ärsyttää Trumpia kaikin keinoin ja aika paljon myös onnistui siinä, Lindén summaa väittelyn kulkua.
Lindénin mielestä Trump näytti silminnähden ärsyyntyvän, mutta oli väittelyssä "omaksi itsekseen kohtalaisen rauhallinen ja hillitty".
Lindénistä Harris oli valmistautunut hyvin ja hänen puheenvuoronsa vaikuttivat usein ennalta käsikirjoitetuilta.
– Osittain se näyttäytyi hänelle vahvuutena. Samaan aikaan jotkut äänestäjät ovat voineet kokea sen myös vähän robottimaiseksi ja epäaidoksi.
Harrisin epäonnistumiseksi Lindén laskee väittelyn alkupuolella nähdyn talouskeskustelun. Hänen mukaansa mielipidetutkimusten perusteella tiedetään, että moni äänestyspäätöstään miettivä haluaisi tietää lisää Harrisin poliittisten tavoitteiden konkreettisista yksityiskohdista. Niitä Harrisilta ei kuultu tarpeeksi.
Heikkilä: Väittely ei ratkaiseva
Harris näytti ottavan väittelyssä tietynlaisen syyttäjän roolin, sanoo tutkijatohtori Niko Heikkilä Turun yliopiston John Morton -keskuksesta. Trump puolestaan oli enemmän puolustuskannalla eikä samaan tapaan hyökkäävä kuin aiemmissa väittelyissä Joe Bidenia tai Hillary Clintonia vastaan.
– Harris heitti tällaisia syöttejä Trumpin suuntaan, ja Trump tarttui niistä melkein jokaiseen, Heikkilä sanoo.
Esimerkiksi väittelyn maahanmuutto-osiossa Harris sai harhautettua Trumpin puhumaan maahanmuuton sijaan omista vaalitilaisuuksistaan. Trumpin oli määrä olla maahanmuuttokysymyksessä vahvoilla.
Heikkilä ei pidä väittelyä ratkaisevana kummallekaan ehdokkaalle.
– Kuitenkin kampanjat jatkuvat vielä ja keskittyvät tietysti vaa’ankieliosavaltioihin, Heikkilä sanoo.
Heikkilä mainitsee kiinnostavina osavaltioina muun muassa Michiganin, Pennsylvanian, Wisconsinin ja Arizonan.
Eri osavaltioissa eri teemoilla on merkitystä. Esimerkiksi Arizonassa äänestetään samassa yhteydessä aborttioikeudesta, ja Michiganin arabiväestön demokraattikannattajille Gazan sota on tärkeä kysymys.
– Voi olla muutama kymmenen tuhatta äänestäjää jossain osavaltiossa, jotka sitten ratkaisevat.
Kokko: Trump poikkeuksellisen rauhallinen
Myös tutkija ja Yhdysvaltain asiantuntija, SDP:n kansanedustaja Jani Kokko arvioi, että molemmat ehdokkaat voivat olla väittelyyn tyytyväisiä. Kokon mukaan Trump oli asiallisempi ja rauhallisemman oloinen kuin tavallisesti eikä sekoillut yhtä paljon.
– Toki vaihtoehtoisia faktoja ja jopa suoranaisia valheita kyllä riitti, mutta se oli ehkä oletettavaa. Mutta verrattuna vuoteen 2016 tai 2020 Trump oli poikkeuksellisen rauhallisen oloinen, Kokko sanoo.
– Hän kyllä suurimmaksi osaksi pysyi asiassa. Tietysti asiassa, joka hänen ydinkannattajiaan innostaa. Välttämättä liikkuvia äänestäjiä tällä ei juurikaan tule.
Kumpikaan ehdokas ei Kokon mielestä antanut yksityiskohtaista kuvaa siitä, mitä tekisi presidenttinä, vaan Trump ja Harris keskittyivät hyökkäämään toisiaan vastaan.
Osuus ulkopolitiikasta tuskin kiinnosti moniakaan yhdysvaltalaisäänestäjiä, koska aihe ei yleensä ole vaaleissa kovin tärkeä prioriteetti, Kokko arvioi. Harris onnistui hänestä kuitenkin ulkopoliittisessa keskustelussa hyvin.
– Harris nosti esille sitä, miten uusi hallinto on korjannut ne heikennykset, joita Trump teki Yhdysvaltain kansainväliseen asemaan, ja totesi suoraan, miten maailma nauraa hänelle (Trumpille).