Neuvostodiktaattori Josif Stalin nousee säännöllisesti Venäjällä otsikoihin vielä vuosikymmeniä kuolemansa jälkeenkin.
Kesäkuun lopulla moskovalainen oikeustieteen yliopisto ripusti seinälleen Stalinille muistolaatan, ja yksi yliopiston professoreista erosi protestina.
Venäläiset nimesivät Stalinin myös maailmanhistorian merkittävimmäksi henkilöksi Levada-keskuksen kyselyssä. Toiseksi sijoittui presidentti Vladimir Putin.
Carnegie-instituutin tutkija Andrei Kolesnikov uskoo, että Putin pyrkii esittämään itsensä Venäjän loistokkaan menneisyyden jatkajana.
– Uskon, että Stalinin ihannoinnin nousun ja Putinin ihailun välillä on symbolinen linkki. Ensimmäinen symboloi kunniakasta menneisyyttä ja toinen – enemmän tai vähemmän – kunniakasta nykyisyyttä.
Stalinin aikakausi hakee verisyydessä vertaistaan, mutta Kolesnikovin mukaan Venäjällä on yleistynyt näkemys, jonka mukaan johtaja teki valintansa pakon edessä. Venäjän johto ei myöskään tuominnut yliopiston seinälle ripustettua muistolaattaa selvin sanoin, mikä Kolesnikovin mukaan merkitsee teon hiljaista hyväksyntää.
Kolesnikov korostaa Putinin sanojen merkitystä maassa, jossa poliittinen järjestelmä on vahvasti henkilöitynyt.
– Kun Putin sanoo ymmärtävänsä Stalinin logiikkaa tämän allekirjoittaessa Molotov-Ribbentropin sopimusta, ihmiset jäävät miettimään hänen sanojaan.