Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja sanoo, että hallitukselle on hankala paikka, jos Jussi Halla-ahosta tulee perussuomalaisten seuraava puheenjohtaja. Markku Jokisipilän mukaan olisi ennenkuulumatonta, jos puheenjohtaja ei haluaisi myös toimia ministerinä.
Hän sanoo, että hallitusyhteistyön sujuminen riippuisi Halla-ahon tavoitteista. Jokisipilän mielestä halla-aholaisen maahanmuuttopolitiikan hyväksyminen olisi hallituskumppaneille äärimmäisen vaikeaa.
Jokisipilän mukaan Halla-aho on profiloitunut poliitikkona lähinnä maahanmuutto- ja EU-kriitikkona, mutta maahanmuuttopolitiikan kritisoiminen on ollut hänen selkeä ykkösteemansa.
– On ilmiselvä pelko, että Halla-aho vetäisi puheenjohtajana eri linjaa kuin hallitus ja mihin (perussuomalaiset) ministerit ovat sitoutuneet, Jokisipilä sanoo.
Jokisipilän mukaan Halla-ahon ilmoitus puheenjohtajaksi pyrkimisestä voi vaikeuttaa hallitusyhteistyötä jo ennen puheenjohtajavaalia, jos perussuomalaisten eduskuntaryhmä jakautuu Sampo Terhon ja Halla-ahon kannattajiin.
Avoin kokous voi auttaa Halla-ahoa
Jokisipilä povaa puheenjohtajapelistä Halla-ahon ja Terhon välistä tasaista kaksinkamppailua. Puheenjohtaja valitaan kesäkuussa Jyväskylän puoluekokouksessa. Oman lisämausteensa kisaan tuo se, ettei perussuomalaisten puoluekokouksissa ole monista muista puolueista poiketen erillisiä kokousedustajia, vaan kokous on avoin kaikille puolueen jäsenille. Jokisipilän mukaan tämä voi sataa Halla-ahon laariin, koska hänen kannattajajoukoillaan on taito houkutella suuria massoja liikkeelle.
– Halla-ahon kannattajille yksi asia on paljon tärkeämpi kuin mikään muu. On mielenkiintoista nähdä, keitä kaikkia Jyväskylään saapuu.
Jokisipilän mielestä Terhon etuna kisassa on, että hän on kouliintunut eduskuntaryhmän puheenjohtajana yleispoliitikoksi, joka osaa lausua uskottavasti asiasta kuin asiasta. Jokisipilän mukaan Halla-aho on taitava argumentoija omilla vahvuusalueillaan, mutta on epäselvää, pystyykö hän puhumaan uskottavasti itselleen vieraimmista teemoista.
– Halla-ahon etu on, mitä enemmän puhutaan maahanmuutosta ja EU-erosta. Terhon pitää kyetä levittämään keskustelua laajemmalle, esimerkiksi soteen ja talouspolitiikkaan, Jokisipilä toteaa.