Turvapaikkaa hakevia lapsia ja nuoria tullut jo Suomeen – näistä maista tulee eniten

Alaikäisiä, alle 18-vuotiaita, turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen tämän vuoden aikana jo yli 500.

Viime vuonna Suomeen saapui vähän alle 200 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. 

Valtaosa alaikäisistä on aikuisuuden kynnyksellä olevia 15–17-vuotiaita nuoria, mutta nuorimmat ovat alle kouluikäisiä. Alaikäisiä majoitetaan Suomeen tultuaan ryhmäkoteihin ja tukiasuntoloihin.

– Ryhmäkodit on tarkoitettu 15-vuotiaille tai sitä nuoremmille ja ne ovat lapsensuojelumitoituksen mukaan toimivia yksiköitä, joissa lapsille järjestetään hoito, huolenpito ja kasvatus.

– Siellä on saatavissa myös terveyspalveluita. Ryhmäkodeissa työskentelee hoito- ja kasvatustehtäviin koulutettuja ihmisiä. Myös nämä alaikäisyksiköt ovat lakisääteisesti vastaanottokeskuksia, ylitarkastaja Olli Snellman maahanmuuttoviraston vastaanottoyksiköstä sanoo.

Aikuisen tuki ja läsnäolo tärkeintä

Snellmannin mukaan yksintuleville lapsille ja nuorille tarjotaan aivan samoja asioita kuin suomalaisille lapsille, jotka sijoitetaan ryhmäkoteihin.

– Tärkeintä on luotettavan aikuisen tarjoama tuki ja yhdessäolo. Yritämme tarjota sen tyyppisiä asioita, mistä kuka tahansa lapsi hyötyisi: turvallisuutta, lämpimiä suhteita aikuisiin ja luottamusta, kertoo Snellaman.

Eivätkä kaikki ala-ikäisillä turvapaikanhakijat suinkaan oireile vaikeasta taustastaan huolimatta.

– Onhan se raskas tilanne jos vanhemmat tai muita lähisukulaisia ei Suomessa ole. Vaihteluväli kokemuksissa on huima. Osa voi varmasti hyvin, mutta osa ei niinkään, sanoo Snellman.

– Meidän tavoitteemme on, että ne joilla menee hyvin ja kehitys etenee, sitä pyritään tukemaan ja sitten ne joilla ei mene, heitä autetaan, että palautuisivat hyvälle kehitysuralle, siten että vointi olisi hyvä ja paranisi koko ajan. Me pyrimme tuottamaan samanlaisia asioita, mistä kaikki lapset ja nuoret hyötyvät, myös suomalaiset, sanoo Snellman.

Nuoret 16–17-vuotiaat puolestaan majoittuvat tukiasuntoihin, joissa painotetaan itsenäisyyteen ja aikuisuuteen siirtymistä, Snellman jatkaa.

Espoon ryhmä- ja perheryhmäkodin johtaja Mikko Välisalo on huomannut, että monet ryhmäkotiin tulleet ovat sopeutuneet nopeasti. Hän korostaa, että nuorta kannustetaan katsomaan eteneepäin.

– Lähdemme siitä, että alamme vahvistamaan sitä nuorta. Tarkoituksena on, että lapsi tai nuori pääsee nopeasti kiinni tavalliseen arkeen, kouluun ja harrastuksiinsa.

Lue myös:

    Uusimmat