Turvapaikanhakijoilla runsaasti mielenterveysoireita – aikaisemmat traumaattiset kokemukset ahdistavat ja masentavat

Miten puuttua mielenterveysongelmiin? 7:38
Video: Huomenta Suomessa keskusteltiin viime lokakuussa siitä, miten mielenterveysongelmiin voitaisiin puuttua paremmin.

Jopa 40 prosenttia Suomesta turvapaikkaa hakeneista aikuisista kärsii merkittävistä masennus- ja ahdistuneisuusoireista, selviää tuoreesta turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta.

Tutkimuksessa yli tuhannelle maahan juuri saapuneelle turvapaikanhakijalle tehtiin terveystarkastus ja haastattelu.

Yli puolet sekä aikuisista että lapsista raportoi kokeneensa ennen Suomeen tuloa vähintään yhden järkyttävän, mahdollisesti traumaattisen tapahtuman, esimerkiksi väkivallan kohteeksi joutumisen.

–  Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta tulevilla oli masennus- ja ahdistuneisuusoireita enemmän kuin muualta tulevilla, peräti yli 60 prosentilla. Samalla ryhmällä oli eniten ennen Suomeen tuloa koettuja järkyttäviä tapahtumia.

Esimerkiksi 67 prosenttia Afrikasta tulleista miehistä raportoi kidutuskokemuksista ja 57 prosenttia naisista seksuaalisesta väkivallasta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Anu Castaneda tiedotteessa.

Turvapaikanhakijoiden toimintakykyä tulisi Castanedan mukaan tukea jo vastaanottovaiheessa esimerkiksi tarjoamalla keskusteluapua ja tietoa mielenterveydestä.

Naisilla enemmän pitkäaikaissairauksia, miehillä tapaturmavammoja

Naisista 49 prosenttia raportoi pitkäaikaissairauksista, kuten diabeteksestä tai hengityselinsairaudesta.

Miehistä 55 prosentilla taas oli tapaturmien ja väkivallan aiheuttamia vammoja.

Lähi-idästä ja erityisesti Afrikasta tulleiden tilanne oli useilla terveyden osa-alueilla heikompi kuin muilta alueilta tulleilla.

–  Olemme tulosten perusteella päivittämässä ja kehittämässä turvapaikanhakijoille tehtävää alkuterveystarkastusmallia, joka otetaan käyttöön kaikissa vastaanottokeskuksissa ympäri Suomea, kertoo tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttovirastosta.

Tutkimuksen toteutti THL yhteistyössä Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön ja vastaanottokeskusten kanssa. EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto tuki tutkimusta.

Lue myös:

    Uusimmat