Mainos

Turvapaikanhakijoilla on monipuolista työkokemusta, mutta Suomen oloihin vähän koulutusta – alle puolet ovat työllistyneet

Suomeen tulevilla turvapaikanhakijoilla on monipuolista käytännön työkokemusta, mutta usein Suomen oloihin nähden niukasti koulutusta.

Selvitys perustuu turvapaikanhakijoiden osaamiskartoituksiin, jotka on tehty Punaisen Ristin ylläpitämissä vastaanottokeskuksissa.

– Useimmat vastaajat korostavat halukkuuttaan ja valmiuttaan tehdä mitä tahansa työtä, mikä voisi auttaa heitä pääsemään sisälle suomalaiseen työelämään. Yhteiskunnan tuista ei haluta olla riippuvaisia, kertoo raportti.

Suurimpia turvapaikanhakijoiden työllistäjiä ovat jakelu-, siivous- ja rakennusyritykset sekä ravintolat. Pääkaupunkiseudulla asuvista turvapaikanhakijoista noin 43 prosenttia käy töissä, muualla Suomessa työssäkäyvien osuus on selvästi pienempi.

Punaisen Ristin mukaan turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta ei pitäisi rajata. Ohjattu suomalaiseen työelämään tutustuminen tulee mahdollistaa kaikille turvapaikanhakijoille.

Osaamista kartoittaneissa haastatteluissa selvitettiin turvapaikanhakijoiden taitoja, työkokemusta ja koulutustaustaa. Kartoituksiin liittyi työelämään tutustumisjaksoja lähiseudun työpaikoissa.

Selvityksen pohjana ovat noin 2  000 turvapaikanhakijan osaamiskartoitushaastattelut. Raportin kokosi projektitutkija Tuula Joro Itä-Suomen yliopistosta.

"Heikko työmarkkina-asema tiedostetaan"

Haastatelluilla oli kokemusta muun muassa monenlaisista korjaustöistä, käsityöläisammateista, rakennusalalta, maanviljelystä sekä kokin ja leipurin töistä. Työhön oli useimmiten opittu käytännön kautta, esimerkiksi vanhempien ohjauksessa. Monelle haastatellulle oli uutta pohtia sitä, millaiseen ammattiin omat taidot tai kiinnostus viittaisivat.

– Työtä ei ole totuttu ajattelemaan oman yksilöllisen identiteetin osana, vaan ennemminkin itsensä ja perheensä elättämisen välineenä, luonnehtii raportti.

Monet haastatelluista kertoivat haluavansa töihin esimerkiksi ravintolaan, rakennusalalle tai bussikuskiksi – eli aloille, joilla ulkomaalaistaustaisia on jo Suomessa suhteellisen paljon.

– Turvapaikanhakijoiden keskuudessa oma heikko työmarkkina-asema tiedostetaan, todetaan raportissa.

Monen koulutie on jäänyt lyhyeksi

Noin viidesosa vastaajista on käynyt koulua vain ala-asteen tai osan siitä. Osalla heistä koulunkäynti on lisäksi ollut katkonaista. Noin joka seitsemäs eli 14 prosenttia ei ollut käynyt koulua lainkaan. Noin kolmasosa kertoi käyneensä yhteensä vähintään 10 vuotta peruskoulua ja keskiasteen koulua.

Korkeakouluopintoja oli takanaan noin joka neljännellä vastaajalla, joista runsaat puolet oli myös suorittanut tutkinnon.

Yli neljä viidesosaa vastaajista kertoi opiskelevansa suomea. Moni piti kuitenkin kielitaitoaan riittämättömänä ja toivoi, että suomea opetettaisiin vastaanottokeskuksessa enemmän.

Osaamiskartoitukset tehtiin Punaisen Ristin ylläpitämissä vastaanottokeskuksissa vuosina 2016–2018.

Suurin osa – noin 70 prosenttia – haastatelluista oli iältään 21–35-vuotiaita. Hieman yli puolet heistä oli kotoisin Irakista, lähes neljäsosa Afganistanista ja noin kymmenesosa Somaliasta. Kaikkiaan haastatellut olivat kotoisin 47 maasta.

SPR jatkaa osaamiskartoituksia ylläpitämissään vastaanottokeskuksissa. Jatkossa Maahanmuuttovirasto aikoo toteuttaa kartoituksia kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa.

 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja