"Mamulandia on isompi käsite – se on koko meidän vastaanottokeskus", sanoo Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja. Mamulandia on myös osuuskunta, joka yhdistää kauhavalaiset työnantajat ja yli 300 keskuksen turvapaikanhakijaa.
Viime vuonna Suomeen saapui 32 000 turvapaikanhakijaa, ja maahan perustettiin vauhdilla useita vastaanottokeskuksia. Yksi keskuksista, nykyisin tutummin Mamulandia, pistettiin pystyyn Kauhavalle Etelä-Pohjanmaalle.
– Mamulandia lähti siitä, kun joku, joka ei pitänyt siitä, että Kauhavalle tuli vastaanottokeskus, spreijasi tänne johtavan tien varteen ”Mamulandia” ja nuolen meille päin, Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja, everstiluutnantti evp Ilkka Peura kertoo.
Ikäväksi tarkoitettu kommentti ei kuitenkaan osunut maaliinsa, sillä vastaanottoksekuksessa päätettiin kääntää haukkumanimi vahvuudeksi.
– Me olemme Mamulandia – entä sitten?
Peura selitti puheessa pyörineen suomenkielisen sanan myös vastaanottokeskuksen asukkaille, jotka ottivat uuden kutsumanimen huumorilla.
– Heitä nauratti kovasti. Ja kiusaajaa etenkin harmittaa nyt, koska hän on käynyt spreijaamassa yli oman teoksensa.
Vastaanottokeskuksen väki oli kuitenkin ehtinyt käydä nappaamassa teoksesta kuvan, jonka pohjalta heidän media-assistenttiharjoittelijansa teki vastaanottokeskuksen Mamulandia-lehden logon.
"Oikeastiko aiotte laittaa nimeksi Mamulandia?"
Mamulandia ei jäänyt kuitenkaan pelkästään lehden ja vastaanottokeskuksen nimeksi.
Marraskuussa Kauhavan vastaanottokeskukseen saapui erään henkilöstövuokrausyrityksen edustaja, joka pyysi Peuralta apua yritystä vaivaavaan työntekijäpulaan: vastaanottokeskuksesta olisi haluttu apuja satoja ihmisiä Etelä-Suomeen siivoustyöhön ja lahjojen pakkaukseen joulusesongin ajaksi.
Apua ei kuitenkaan voitu tarjota, sillä vaikka turvapaikanhakijat olisivat tulleet mielellään mihin tahansa töihin, ei heillä ollut palkanmaksuun vaadittavaa pankkitiliä, koska pankkitilin avaamiseen vaaditaan heiltä puuttuva sosiaaliturvatunnus. He eivät myöskään olleet tuossa vaiheessa olleet maassa vielä kolmea kuukautta, mikä vaaditaan ansiotyön tekemiseen.
Ajatus jäi pyörimään Peuran päähän.
– Hetken aikaa asiaa pyörittelin ja hoksasin, että osuuskuntahan omistaa yhteisesti kaiken, mitä osuuskunnalla on. Ja osuuskunnan jäsenet omistavat yhdessä pankkitilin, eli sitä voidaan käyttää palkkojen maksuun.
Osuuskunnan perustaminen sinänsä oli helppoa, mutta sääntöjen viilaamisen turvapaikanhakijoiden tarpeisiin sopivaksi vei oman aikansa. Myös osuuskunnan nimen kanssa tuli ongelmia – nimen valinta kyseenalaistettiin virallisella tasolla.
– Kysyttiin, että ihan oikeastiko te aiotte laittaa nimeksi Mamulandia?
100 henkilötyöpäivää ja kymmenkunta työnantajaa
Huhtikuun alussa osuuskunta kuitenkin saatiin rekisteröityä. Mamulandia hoitaa työntekijöidensä vakuutukset, työterveyshuollon ja sosiaaliturvamaksut, jolloin yritysten ja yksityishenkilöiden on helpompaa ottaa osuuskunnan jäseniä töihin.
Nyt osuuskunta on työllistänyt ansiotyöhön viidessä viikossa noin 50 ihmistä, ja siinä on edustettuna lähes kaikki Kauhavan vastaanottokeskuksen 17 kansallisuutta.
Turvapaikanhakijoiden työlle on ollut paljon kysyntää – viimeksi eilen työntekijöitä kysyttiin salaojitushommiin Turkuun. Osuuskuntalaisia on työskennellyt rakennustyömaalla, puutarhatöissä, metsällä keräämässä energiapuuta, apuna kylvötöissä, marjatarhalla, pakkaamassa maalifirman tuotteita sekä turkistarhalla ja henkilötyöpäiviä on kertynyt toukokuun alkupuolelta asti liki 100.
Turkistarhan kanssa Mamulandialla on nyt meneillään projekti, jossa tarhalla työskentelevistä noin parista kymmenestä osuuskuntalaisesta neljä tulee eräänlaisen kokeilujakson päätteeksi saamaan tarhalta vakituisen työpaikan.
Samankaltainen projekti on vireillä myös paikallisen ravintolan kanssa.
Elekieli yhdistää
Kaikki vastaanottokeskuksen asukkaat eivät puhu englantia saatikka suomea, mutta tämä ei ole estänyt työnantajia ja -tekijöitä löytämästä yhteistä kieltä.
– Kansainvälinen elekieli – lyöt lapion kouraan, alat kaivaa ojaa ja näytät suunnan, niin kyllä se siitä lähtee, Peura heittää.
Toisaalta elekielikin on vaihtunut usein nopeasti suomeen, sillä työn yhteydessä paikallisten puhujien kanssa kielen oppiminenkin helpottuu ja nopeutuu.
Jokaiselta työnantajalta otetaan palaute työntekijöistä, samaan tapaan kuin yläasteelaisten työelämäharjoittelussakin. Palautteesta osuuskunta saa tietoa toimintansa laadusta ja turvapaikanhakija taas eräänlaisen työtodistuksen.
Palaute työstä on ollut Peuran mukaan hyvää ja kiittävää molemmin puolin.
– (Osuuskuntalaiset) lähtisivät vaikka joka päivä töihin, jos olisi mahdollisuus. He ovat innoissaan siitä, että tämä on heidän oma juttunsa.