Turvapaikanhakijat nappasivat haukkumasanan vahvuudekseen – "Oikeastiko aiotte laittaa nimeksi Mamulandia?"

Ajatus jäi pyörimään Peuran päähän.

– Hetken aikaa asiaa pyörittelin ja hoksasin, että osuuskuntahan omistaa yhteisesti kaiken, mitä osuuskunnalla on. Ja osuuskunnan jäsenet omistavat yhdessä pankkitilin, eli sitä voidaan käyttää palkkojen maksuun.

Osuuskunnan perustaminen sinänsä oli helppoa, mutta sääntöjen viilaamisen turvapaikanhakijoiden tarpeisiin sopivaksi vei oman aikansa. Myös osuuskunnan nimen kanssa tuli ongelmia – nimen valinta kyseenalaistettiin virallisella tasolla.

– Kysyttiin, että ihan oikeastiko te aiotte laittaa nimeksi Mamulandia?

Osuuskunta työllistää noin 200 ihmistä ja siinä on edustettuna lähes kaikki Kauhavan vastaanottokeskuksen 17 kansallisuutta.© Kaisa-Marja Kokko, All Rights Reserved

100 henkilötyöpäivää ja kymmenkunta työnantajaa

Huhtikuun alussa osuuskunta kuitenkin saatiin rekisteröityä. Mamulandia hoitaa työntekijöidensä vakuutukset, työterveyshuollon ja sosiaaliturvamaksut, jolloin yritysten ja yksityishenkilöiden on helpompaa ottaa osuuskunnan jäseniä töihin.

Nyt osuuskunta on työllistänyt ansiotyöhön viidessä viikossa noin 50 ihmistä, ja siinä on edustettuna lähes kaikki Kauhavan vastaanottokeskuksen 17 kansallisuutta.

Turvapaikanhakijoiden työlle on ollut paljon kysyntää – viimeksi eilen työntekijöitä kysyttiin salaojitushommiin Turkuun. Osuuskuntalaisia on työskennellyt rakennustyömaalla, puutarhatöissä, metsällä keräämässä energiapuuta, apuna kylvötöissä, marjatarhalla, pakkaamassa maalifirman tuotteita sekä turkistarhalla ja henkilötyöpäiviä on kertynyt toukokuun alkupuolelta asti liki 100.

Turkistarhan kanssa Mamulandialla on nyt meneillään projekti, jossa tarhalla työskentelevistä noin parista kymmenestä osuuskuntalaisesta neljä tulee eräänlaisen kokeilujakson päätteeksi saamaan tarhalta vakituisen työpaikan.

Samankaltainen projekti on vireillä myös paikallisen ravintolan kanssa.

Elekieli yhdistää

Kaikki vastaanottokeskuksen asukkaat eivät puhu englantia saatikka suomea, mutta tämä ei ole estänyt työnantajia ja -tekijöitä löytämästä yhteistä kieltä.

– Kansainvälinen elekieli – lyöt lapion kouraan, alat kaivaa ojaa ja näytät suunnan, niin kyllä se siitä lähtee, Peura heittää.

Toisaalta elekielikin on vaihtunut usein nopeasti suomeen, sillä työn yhteydessä paikallisten puhujien kanssa kielen oppiminenkin helpottuu ja nopeutuu.

Jokaiselta työnantajalta otetaan palaute työntekijöistä, samaan tapaan kuin yläasteelaisten työelämäharjoittelussakin. Palautteesta osuuskunta saa tietoa toimintansa laadusta ja turvapaikanhakija taas eräänlaisen työtodistuksen.

Palaute työstä on ollut Peuran mukaan hyvää ja kiittävää molemmin puolin.

– (Osuuskuntalaiset) lähtisivät vaikka joka päivä töihin, jos olisi mahdollisuus. He ovat innoissaan siitä, että tämä on heidän oma juttunsa.