Turkin kurdit ovat huolissaan turkkilaistumisesta | MTV Uutiset
Turkin kurdit ovat huolissaan turkkilaistumisesta – nuoret osaavat äidinkieltään huonommin kuin vanhempansa
Arkistokuva. Kurdit kokoontuivat juhlimaan persialaista uutta vuotta Diyarbakirissa Kaakkois-Turkissa 21. maaliskuuta 2024.AFP / Lehtikuva
Julkaistu 21.04.2024 12:59
MTV UUTISET – STT
Kurdinkieliselle opetukselle valtion kouluissa olisi tutkitusti todella laaja tuki, kertoo tutkija Anu Leinonen.
Turkin kurdimaakunnissa vallitsee syvä huoli oman kielen ja identiteetin säilymisestä vuosikymmeniä jatkuneen turkkilaistamispolitiikan puristuksissa.
Suomalaistutkija Anu Leinonen huomasi tämän, kun hän äskettäin vietti kuukauden Turkin kurdien pääkaupungiksikin kuvaillussa Diyarbakirissa Kaakkois-Turkissa.
Turkkilaistamispolitiikka on ollut ilmeisen tehokasta.
– Tutkimusten mukaan nuoret kurdit osaavat huonommin äidinkieltään kuin heidän vanhempansa, Leinonen kertoo tuoreimmista tutkimuksista.
– Kurdinuoret ovat enemmän turkkilaisia ja jakavat yhteisen kokemusmaailman turkkilaisten kanssa, Leinonen kuvailee.
Diyarbakirissa Leinonen perehtyi Turkin kurdien nykytilaan Kurdish Studies Center -kurditutkimuskeskuksessa.
Tutkimuskeskuksen teettämässä laajassa kyselyssä kaikenikäisistä kurdeista alle 30 prosenttia sanoi osaavansa sujuvasti kurdia eli sen Turkissa puhuttuja murteita, kurmandjia tai zazaa.
Keskiverrosti kurdia sanoi puhuvansa hieman yli kolmasosa, ja hieman alle kolmasosa sanoi puhuvansa kurdia vain vähän, Leinonen kertoi kyselyn tuloksista. Melkein kymmenesosa ei puhu kurdia ollenkaan.
Edelleen valtaosa eli yli 67 prosenttia kurdeista sanoi kuitenkin kokevansa itseksi hyvin vahvasti tai vahvasti kurdiksi.
Kielivaatimukset yhä pinnalla
Virallisia lukuja ei 85-miljoonaisen Turkin etnisistä vähemmistöistä ole saatavilla, mutta eri arvioiden mukaan kurdeja olisi Turkissa yli 15 miljoonaa.
Turkin perustuslaki määrää kuitenkin, että valtion ainoa virallinen kieli on turkki.
Valtion kouluissa saa opetusta vain turkiksi, ja monet kurdit ovatkin oppineet turkinkielen vasta koulussa. Vain harvoissa vaivoin ylläpidetyissä yksityiskouluissa saa opetusta myös kurdinkielellä, eikä tätä pidetä riittävänä kielen suojelemiselle ja kehittämiselle.
– Kielioikeusvaatimukset ja se, että kurdien olemassaololle ja kurdin kielelle voisi saada jonkinlaisen aseman Turkissa, ovat yhä pinnalla. Sille, että kurdin kielellä voisi opettaa valtion kouluissa, on tutkitusti todella laaja tuki, Leinonen sanoo.
Kurdinkieli oli Turkissa virallisesti kielletty yli vuosikymmenen ajan julkisilla paikoilla vuoteen 1991 asti, minkä jälkeen kurdit alkoivat perustaa omia kustantamojaan ja sanomalehtiään kurdiksi. Nykyisin kurdeilla on paljonkin omia medioita ja kulttuuritoimintaa, mutta valtio tarjoaa vain valtiollisen TRT-kanavan kurdinkieliset televisio- ja radiokanavat. Kurdin kieltä voi opiskella yksityiskursseilla, mitä monet kurdit tekevätkin petratakseen äidinkieltään.
Iskut PKK:ta vastaan jatkuneet
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Turkin ja EU:nkin terroristijärjestöksi luokittelema PKK-järjestö tarttui aseisiin Turkin valtiota vastaan kurdien itsenäisyyden puolesta. Sittemmin PKK on ainakin julkisesti sanonut ajavansa enää itsehallintoa, mutta Turkin nykyinen linja PKK:ta ja sen vaatimuksia vastaan on nollatoleranssi – minkä Suomi ja erityisesti Ruotsi joutuivat Turkin Nato-jarruttelujen aikana huomaamaan.
Väkivallan kierteen jatkuessa Turkki on tukahduttanut kurdien vaatimuksia juuri terrorisminvastaisen taistelun varjolla. Terrorismisyytösten nojalla on vangittu useita merkittäviä kurdipolitiikkoja, toimittajia ja muita vaikuttajia.
Turkissa PKK:n iskut ovat hiipuneet tiukkojen turvallisuustoimien vuoksi, mutta viime vuosina taisteluja on käyty kiivaasti naapurimaissa Syyriassa ja Pohjois-Irakin Kurdistanissa. Syyriassa Turkin joukot ovat iskeneet PKK:n sisarjärjestöä YPG:tä vastaan. Pohjois-Irakissa taas PKK:n aseellinen siipi on pitänyt päämajaansa jo 90-luvun lopulta lähtien.
Kaikkiaan Turkin ja PKK:n välisissä taisteluissa arvioidaan kuolleen lähemmäs 50 000 ihmistä.
Käynnissä oleva verinen konflikti ei kuitenkaan Leinosen mukaan juuri tuntunut Turkin kurdialueella, jossa viimeksi käytiin kaupunkitaisteluja vuosina 2015–2017. Leinosen mukaan kaikki eivät edes seuranneet uutisia taisteluista.
– Osa seurasi ja osa kävi myös säännöllisesti Irakin Kurdistanissa työmatkoilla. Yli 40 prosenttia ei seuraa lainkaan kurdeihin liittyvää uutisointia Syyriasta tai Pohjois-Irakista, hän kertoo.
PKK:n tämänhetkistä suosiota on Leinosen mukaan vaikea arvioida. Asiasta ei voi tehdä kyselyä, koska PKK:n kannattaminen katsotaan suoraan terrorismin tukemiseksi, Leinonen sanoo.
Vaalit loivat uutta toivoa
Turkin äskettäiset paikallisvaalit loivat toivoa Turkin kurdeille, mutta toivat myös kysymysmerkkejä.
Kurdien asiaa ajava DEM-puolue voitti lähes kaikissa Kaakkois-Turkin kurdienemmistöisissä maakunnissa pääsiäisen vaaleissa.
Poliittinen pysähtyneisyys ja pettymys omiin vaikutusmahdollisuuksiin heijastuivat myös normaalia alhaisempaan äänestysvilkkauteen.
– Kaikki tiesivät, että DEM voittaa paikallisvaalit eikä AKP, koska kyse on identiteettipolitiikasta. Minkäänlaista suurta innostusta vaaleista ei ollut, hän kuvaili.
DEM:in äänet eivät lisääntyneet vaan AKP:n äänet kurdialueilla laskivat, summasi myös kurditutkija Roj Girasun vaalituloksia riippumattoman Medyascope-uutispalvelun haastattelussa tiistaina.
On kuitenkin epäselvää, kunnioittaako presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallinto vaalien tuloksia vai asettaako se tälläkin kertaa kurdipormestarit sivuun nimittäen tehtävään oman virkamiehensä eli kayyumin.
Kurdipormestareita syrjäytetty
Edellisten, vuoden 2019 paikallisvaalien jälkeen kurdikaupungeissa ja paikkakunnilla syrjäytettiin ainakin 48 kurdien silloisen HDP:n 65 pormestarista.
– Kurdit kovasti toivoivat, että kayyumien aika loppuisi näihin paikallisvaaleihin, Leinonen kertoi.
Kayyum-politiikan jatkamisyrityksestä saatiin esimakua heti vaalien jälkeen, kun Vanin vastavalitulta kaupunginjohtajalta Abdullah Zeydanilta evättiin valtakirja, joka annettiinkin Erdoganin AKP:n hävinneelle ehdokkaalle. Valtakirja evättiin vedoten Zeydanin vuosia aiemmin kärsimiin terrorismituomioihin PKK:hon liittyen.
Zeydan sai kuitenkin lopulta valtakirjan sen jälkeen, kun Turkin paikallisvaalien voittaja ja maan suurin oppositiopuolue CHP asettui ponnekkaasti tukemaan Zeydania ja kun myös vanilaiset olivat osoittaneet äänekkäästi mieltä Vanin kaduilla.
Muutoksia kurdeille voi tietää sekin, että pääsiäisen paikallisvaaleissa maanlaajuisesti murskavoiton saavutti pääoppositiopuolue CHP, mikä muodostaa ennenäkemättömän uhan Erdoganin AKP:n yli kaksikymmentä vuotta jatkuneelle vallalle.
Vangittujen kurdipolitiikkojen kysymys
Vaalien jälkeen uutisia on odoteltu myös useiden vangittujen kurdipolitiikkojen kuten DEM:in edeltäjän HDP:n entisen puheenjohtajan Selahattin Demirtasin sekä Diyarbakirin entisen pormestarin Gülten Kisanakin kohtalosta. He ovat olleet vangittuina jo vuodesta 2016 syytettyinä PKK-järjestön tukemisesta.
Vankilastakin aktiivisesti poliittiseen keskusteluun osallistunutta Demirtasia pidetään kurdien valovoimaisimpana poliitikkona ja jotkut suorastaan henkisenä johtohahmona.
– Demirtasin vapauttaminen olisi todella suuri viesti kurdeille ja askel kohti normalisoitumista, kurditutkija Girasun arveli Medyascopelle.
– Se voisi hälventää tätä nykyistä apatiaa kurdiyhteisön keskuudessa.
