Irakilaiskaksosten joukkomurhajuttua aletaan käsitellä Turun hovioikeudessa huomenna. Käräjäoikeus hylkäsi toissa vuoden toukokuussa syytteet, joiden mukaan kaksoset olisivat osallistuneet Camp Speicherin joukkomurhaan Irakin Tikritissä vuonna 2014. Miehet kiistävät syytteet edelleen.
Jutussa on muitakin poikkeuksellisia piirteitä kuin se, että miehiä syytetään terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista, törkeästä pahoinpitelystä ja surmaamalla tehdystä törkeästä sotarikoksesta.
Kriisialueella toisessa valtiossa tapahtuneiden asioiden selvittäminen ja toteennäyttäminen on ollut haastavaa kaikille jutun osapuolille. Sekä syyttäjä että puolustus ovat onnistuneet löytämään tapahtumille todistajia, joita on tarkoitus kuulla oikeudessa, mutta he eivät halua tulla tunnistetuksi.
Irakilaiskaksosista toisen puolustusasianajaja kertoo, että todistajat pelkäävät oman turvallisuutensa puolesta. Camp Speicherin joukkomurha on yksi Isis-järjestön hirmuteoista Irakissa.
Isisin taistelijat murhasivat yli tuhat aseetonta Irakin armeijan ja turvallisuusjoukkojen sotilasta ja alokasta sen jälkeen, kun heidät oli otettu vangiksi.
– Suomesta katsottuna on hirvittävän vaikea arvioida, onko pelko aina ihan perusteltua vai ei, asianajaja Kaarle Gummerus sanoo.
Laki mahdollistaa vakavien rikosten yhteydessä anonyymin todistelun, jota käytettiin jo jutun käräjäoikeusvaiheessa. Anonyymi todistelu on kuitenkin harvinaista ja verrattain uutta Suomessa. Se tuli mahdolliseksi vuoden 2016 alussa lakimuutoksen myötä.
Anonyymi todistelu vaikeuttaa toisen osapuolen työtä
Syyttäjän ja puolustuksen edustajat matkustavat todistajien kuulemista varten Irakiin. Siellä todistajia kuullaan paikallisen tuomioistuimen välityksellä niin, että ainakin ääni välitetään videoyhteydellä Suomen Turkuun.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ja valtionsyyttäjä Tom Laitinen vaativat aiemmin, että koko oikeuden kokoonpano olisi matkustanut Irakiin, mutta hovioikeus kieltäytyi tästä.
Laitinen kertoo, että todistelun onnistuminen näyttää tällä hetkellä todennäköiseltä. Käräjäoikeudessa osa todistajista ei uskaltanut ilmoittautua Irakin viranomaisille kuultavaksi ja irakilainen tutkintatuomari keskeytti kuulustelun, koska katsoi, että puolustuksen kysymykset halvensivat Irakin oikeuslaitosta.
Hovioikeuden oli määrä käsitellä juttua jo viime syksynä, mutta kaikkiin todistajiin ei saatu tuolloin yhteyttä. Todistajat saatiin lopulta kiinni, mutta järjestelyt irakilaisviranomaisten kanssa vaativat aikaa, ja oikeuskäsittelyä lykättiin vajaalla vuodella.
– Järjestelyt näyttävät nyt hyviltä, Laitinen sanoo.
Gummeruskin katsoo, että videoyhteys on riittävä tapa kuulemiseen, jos kaikki menee hyvin. Niin Laitinen kuin hänkin näkevät anonyymissa todistelussa ongelmia, mutta pitävät sitä tarpeellisena tämäntyyppisissä jutuissa.
– Anonyymin todistelun ongelmahan on juuri se, että näiden todistajien luotettavuutta on hirvittävän vaikeaa kyseenalaistaa, kun ei tiedetä keitä he ovat, Gummerus sanoo.
Lain mukaan tuomarin täytyy kuitenkin tietää todistajien henkilöllisyys.
Käräjäoikeus katsoi, ettei tuomio voi perustua liian vahvasti nimettömiin kertomuksiin
Syyttäjien mukaan Suomeen turvapaikanhakijoina vuonna 2015 tulleet kaksoset osallistuivat joukkomurhaan Isisin taistelijoina yhdessä ja yhteisymmärryksessä toistensa ja muiden Isisin taistelijoiden kanssa.
– [Kaksoset] ovat vanginneet sotilaita ja alokkaita, vartioineet heitä, kuljettaneet heitä teloituspaikoille sekä huolehtineet, etteivät ulkopuoliset estä joukkomurhan täytäntöönpanoa, syyttäjien valituksessa sanotaan.
Käräjillä nimettömät todistajat kertoivat veljesten olleen mukana ryhmässä, joka kertoi vankien kohtalosta heidän omaisilleen, tai ryhmässä, joka saattoi vankeja paikasta toiseen.
Käräjäoikeuden mukaan jutussa kuitenkin jäi varteenotettava epäily siitä, että kaksoset olisivat syyllistyneet rikoksiin. Näyttö jätti käräjäoikeuden mukaan avoimeksi sen vaihtoehdon, että kaksoset eivät liity syytteessä tarkoitettuihin tapahtumiin mitenkään.
Käräjäoikeus piti muun muassa ongelmana sitä, että osaa todistajista kuultiin anonyyminä Irakista videoyhteyden välityksellä. Oikeus katsoi, että tuomio ei voi perustua liian vahvasti anonyymille todistelulle.
– Tämän kaltaisessa tilanteessa vastaajien puolustautumisen kannalta on keskeistä pystyä selvittämään todistajien taustat ja asiaan liittyvät kytkennät, mitä ei ole käsiteltävässä asiassa kyetty tekemään Suomen viranomaisista riippumattomista syistä, oikeus totesi.