Useat organisaatiot ovat joutuneet kiristyshaittaohjelmien kohteiksi, ja vakavien tietomurtojen sekä niiden yritysten määrä on noussut.
Kyberturvallisuuden uhkataso on pysynyt kohonneena, kertovat Traficom ja Supo tiedotteessaan. Lisäksi vakavien tapausten määrät ovat kasvussa.
Viime vuoteen verrattuna Kyberturvallisuuskeskuksen selvittämien vakavien tapausten määrä on yli kaksinkertaistunut.
Useat organisaatiot ovat joutuneet kiristyshaittaohjelmien kohteiksi, ja vakavien tietomurtojen sekä niiden yritysten määrä on noussut.
Myös ohjelmistojen haavoittuvuudet ovat lisääntyneet, ja uusia haavoittuvuuksia hyödynnetään nopeasti hyökkäyksissä, mikä on Supon ja Traficomin mukaan selvä muutos viime vuoteen verrattuna.
Traficom ja Supo pitävät kuitenkin yhteiskuntaa laajasti lamauttavien kyberiskujen todennäköisyyttä pienenä. Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Anssi Kärkkäinen kertoo tiedotteessa, että Suomi on varautunut erilaisiin kyberuhkiin hyvin.
Samoin lisääntyneet tietojenkalastelu- ja huijausviestit ovat kasvava ongelma Kyberturvallisuuskeskukselle. Edellisen vuosineljänneksen aikana ilmoitettujen huijaus- ja kalasteluviestien määrät kasvoivat 64 prosenttia.
Tietyt teemat korostuvat huijauksissa vuodenajan mukaan, mutta esimerkiksi pankkiaiheiset kalasteluviestit ovat vakiinnuttaneet asemansa.
Lue myös: Asiantuntijalta hyytävä arvio Venäjän hybridioperaatioista – "Tulee paljon isompi isku"
Valtiollinen kybertoiminta Suomea kohtaan yhä aktiivista
Kyberturvallisuuden uhkataso nousi vuonna 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Supon arvion mukaan Suomeen kohdistuvan Venäjän kyberuhkan kehitykseen vaikuttaa erityisesti se, miten Venäjän sotatoimet Ukrainassa jatkuvat.
Supon vastatiedusteluosaston päällikkö Teemu Liikkasen mukaan Venäjä pystyy siirtämään Ukrainaan sidottuja kyberkykyjään myös Suomea vastaan, kun sota laantuu tai päättyy Ukrainassa.
Myös Kiinan Suomeen kohdistuva kybertoiminta jatkuu aktiivisena, arvioi Supo.
Lisäksi maa hyödyntää kyberoperaatioissaan aktiivisesti suomalaista tietoverkkoinfrastruktuuria ja suomalaisia heikosti suojattuja kuluttajaverkkolaitteita. Tällaiset operaatiot kohdistuvat kolmansiin maihin.