Amatööriohjastajien Suomen mestaruus ratkottiin sunnuntaina Ylivieskassa.
Ohjastajat ajoivat kaksiosaisessa finaalisarjassa yhteensä kahdeksan lähtöä. Suomen mestaruuden vei nimiinsä seinäjokelainen Veli-Matti Kangasluoma, joka johti kilpailua ennen päätösmatkaa. Mies ratkaisi tittelin voittamalla viimeisen osalähdön Felippe Starilla.
- Lähdin hyvillä mielin ajamaan viimeistä lähtöä. Tiukkaa vääntöä mestaruudesta käytiin, mutta minulla oli hyvä hevonen siihen lähtöön, joka auttoi asiaa, Veli-Matti Kangasluoma kiittelee.
- Oli todella hienoa lasketella loppusuoraa, kun näki mestaruuden varmistuvan. Otin lopun kuitenkin varman päälle, kun huomasin, ettei Räisäsen Jannea tai Korven Hannua näy lähellä. Ne siinä olivat lähimpänä ennen viimeistä lähtöä.
Kangasluoman finaalisarjaan mahtuu myös yksi jossittelu. Miehen onneksi se ei vienyt kuitenkaan mestaruutta.
- Kuopiossa annoin Torahikolla keulapaikan pois, joka koitui siinä lähdössä kohtaloksi. Olisi pitänyt ajaa rohkeammin sillä, mutta se painoi hieman ohjille. Hevonen jäi lopulta pussiin, ja se sijoittui neljänneksi. Mielestäni se olisi voinut voittaa sen lähdön.
- Kaikki ajamani hevoset olivat hyviä ja hyväkuntoisia. Siitä iso kiitos valmentajille ja omistajille, että sain ajaa tuollaisilla hevosilla. Hevoset ne tämän homman pitkälti aina ratkaisee.
Sana amatööri herättää kysymyksiä. Kangasluoman mielestä se ei ole kuitenkaan vähättelevä tai ala-arvoinen viittaus.
- Amatööri-sana liitetään ohjastajiin, ketkä eivät toimi ravialalla päätyökseen, vaikka paljon raveissa kiertelisikin. Ajotaidoiltaan näitä miehiä ei voi kutsua ainakaan amatööreiksi. Finaaliin päässeet miehet ovat aika kovia kavereita, ja nämä kaverit saattaisivat pärjätä ihan ammattilaisenakin.
Kangasluoma osallistui Amatööriohjastajien SM-kilpailuun kolmannen kerran. Mestaruus on miehen ensimmäinen. Aiemmin hän on sijoittunut kyseisessä finaalisarjassa kolmanneksi ja viidenneksi.
Neuvot ja opit kotoa
Ravikärpänen puri Kangasluomaan jo varhain. Hän ei kuitenkaan kadu eksyneensä antoisaan raviurheilun maailmaan.
- Laji tarttui minuun kotona verenperintönä. Isällä oli ravihevosia, ja hän antoi minulle hevosen, kun olin 14-vuotias. Sen kanssa sain alkaa opiskelemaan tätä hommaa. Siitä se on jatkunut lähestulkoon katkeamatta tähän päivään saakka.
- Raviurheilu on siitä mukavaa, että se perustuu täydelliseen vapaaehtoisuuteen. Tämä on hieno laji, siitä ei pääse mihinkään. Nautin, että saan toimia hienojen eläinten kanssa. Lisäksi olen saanut kunnian oppia tuntemaan monia hienoja ihmisiä lajin parista ympäri Suomea.
Vaikka Kangasluoma ei saa leipäänsä raviurheilusta, kutsuu hän lajin parissa toimimista toiseksi työkseen.
- Teen metallitöitä UH-koneistuksessa, ja saan elantoni niistä hommista. Periaatteessa olen saanut elantoni aina muualta kuin raveista. Harrastukseksi tätä ei voi kuitenkaan sanoa. Minulla on tällä hetkellä neljä hevosta valmennuksessa, ja kyllä siinä on ihan tarpeeksi hommaa töiden jälkeen.
Ravikansa muistaa miehen erityisesti huippuori Kultorin ohjastajana. Sen yksi voitto on jäänyt erityisesti Kangasluoman mieleen, ja sen hän nostaa uransa hienoimmaksi hetkeksi tuoreen Suomen mestaruuden rinnalle.
- Suomen mestaruuden voittaminen on todella hieno juttu, sillä tämä on henkilökohtainen voitto. Kaikista hienoin voitto on ehkä kuitenkin Forssan kuninkuuskilpailun päätösmatka vuonna 2006, mistä nappasimme ykkösen Kultorin kanssa. Kukaan ei edes tietäisi minua, jos en olisi orilla ajanut.