Tuomioja: Paluumuuttopäätös puutteellisin tiedoin

Erkki Tuomioja

-Suomalaisten tiedot siitä, miten tavalliset kansalaiset elivät Neuvostoliitossa olivat puutteelliset ja sitäkin vähemmän tiesimme suomalaisten oloista. Paluumuuton mahdollistaneen päätöksenteon yhteydessä tuskin edes pohdittiin, mitä suomenkielisen väestön hajoittaminen ympäri Neuvostoliittoa ja suomen kielen opetuksen lopettaminen merkitsi inkerinsuomalaisten kielitaidolle ja identiteetille, ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoi puheessaan Suomen Humanistiliiton vuotuisilla humanismin päivillä.

80-luvun lopussa paluumuuttopäätöstä perusteltiin kunniavelalla iäkkäille inkerinsuomalaisille. Sittemmin hankkeen alullepanijan presidentti Mauno Koivistonkin näkemyksissä on tullut esiin, että sukupolvien vaihtumisen myötä kunniavelka on tavallaan maksettu.

Runsaan kymmenen vuoden kuluessa Suomeen on saapunut reilut 20 000 paluumuuttajaa, joista monet taitavat suomea heikosti. Suomessa onkin viime vuosina peräänkuulutettu paluumuuttajien kielitaitovaatimusten kiristämistä.

Tuomiojan mielestä venäjäntaitoiset inkerinsuomalaiset voivat toimia osittain siltana Suomen ja Venäjän välillä, semminkin kun suomalaisten kiinnostus venäjän kielen opiskeluun on romahtanut. Suomalaisten kielitaidon puute ja Venäjä-tuntemuksen kapeus saattaa kuitenkin tulevaisuudessa muodostua yhteydenpidon pullonkaulaksi, ministeri varoitti.

-On tärkeää, että myös suomalaisten joukossa on riittävästi venäjän kieltä ja kulttuuria tuntevia. Tämä on asia jonka tulisi kiinnostaa opetuksesta vastaavien tahojen lisäksi myös talouselämää, hän tähdensi.

EU:n laajentuminen hyväksi

Euroopan unionin laajeneminen vaikuttaa Tuomiojan arvion mukaan myönteisesti Venäjän ja EU:n suhteisiin.

-Venäjän hallituksen edustajat ovat kesällä ja syksyllä korostaneet useaan otteeseen Venäjän pyrkivän harmonisoimaan lainsäädäntöään ja menettelyjään EU:n kanssa, hän sanoi. Hän torjui arvostelun siitä, että Suomi olisi keskittynyt Venäjä-suhteissaan liikaa unionin yhteiseen politiikan korostamiseen.

-Luulen, että kyse on suhteellisen lyhyen EU-jäsenyytemme aiheuttamasta näköharhasta. Politiikkamme EU:n puitteissa ja kahdenvälinen Venäjä-politiikkamme täydentävät toisiaan, hän tähdensi. Suomi on myös Venäjä-tietämyksensä turvin pystynyt vaikuttamaan EU:n Venäjä-politiikkaan mm. pohjoinen ulottuvuus -ohjelmassa ja Tacis-avustusjärjestelmän kehittämisessä.

-Olemme hyötymässä itse tämän politiikan tuloksista Venäjän ainoana EU-naapurina, Tuomioja sanoi.
(STT)