Tuhansia lopettaa, yhä vähemmän aloittaa – lähihoitajakoulutuksessa näkyy vanhushoivan kriisi – "On vähän ammuttu itseä jalkaan"

Lähihoitajuus ei alana houkuttele nuoria enää entiseen tapaan. Lähihoitajaopintoihin ensisijaisena vaihtoehtona yhteishaussa hakevien määrä on liki puolittunut muutamassa vuodessa. Opinnot aloittaneita oli vuonna 2018 liki kolme tuhatta vähemmän kuin vuotta aiemmin.

SuPer-liiton mukaan opinnot aloittaneista tuhannet lopettavat koulun kesken. Kuntaliiton mukaan tilanteessa näkyy vanhushoivan kriisi.

– Tämä pitkä tie vanhuspalvelulain uudistamisesta kaikkine kiemuroineen on ilmeisesti vaikuttanut hyvin tuhoisasti nuorison halukkuuteen kouluttautua hoiva-alalle. On vähän ammuttu itseä jalkaan, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen pohtii.

Rahat "kiven alla"

Hallituksen laki tehostetun palveluasumisen hoitajamitoituksesta, eli seitsemästä hoitajasta kymmentä hoidettavaa kohden, voi lisätä alan houkuttelevuutta, mutta mitoitus vaatii rutkasti enemmän koulutettavia ja se taas vaatii rahaa.

– Koulutuspalikan, eli niiden uusien hoitajien saamisen, on arvioitu maksavan yli 160 miljoonaa euroa ja siitä ei ole vielä päätöksiä ja sekin on kiven alla. Vaikka rahat saataisiin, niin paikkojen täyttäminen on muuttunut yhä hankalammaksi, Myllärinen arvioi.

Hallituksen esityksessä hintalappu on hieman pienempi – noin 150 miljoonaa euroa. 

SuPer: Tuhannet lopettavat opintonsa kesken

Moni myös lopettaa opinnot kesken.

– Noin 4 000 lopettaa eli ei ole tyytyväinen alaan, kertoo SuPer-liiton Silja Paavola

Vuodessa?

– Noin periaatteellisesti kyllä. Ja kaikki liittyy siihen, millainen on henkilöstömitoitus ja kuinka paljon toisen asteen koulutuksesta, ammattikoulutuksesta, on rahaa otettu pois. Yksinopiskelua on niin paljon, Paavola jatkaa.

Ensisijaisena vaihtoehtona yhteishaussa hakevien määrä on liki puolittunut

Laskeva trendi näkyy myös muissa hakijoissa ja aloittaneiden määrässä.

Yhteishaun hakijamäärien laskua selittää osittain jatkuvan haun käyttöönotto. Opetushallituksen mukaan lisäksi laskevia lukuja selittävät muun muassa lähihoitajien työn raskaus ja palkkausasiat.

Kun mukaan otetaan jatkuva haku, aloittaneita oli vuonna 2018 liki kolme tuhatta vähemmän kuin vuotta aiemmin.

"Tälla alalla tulee olemaan töitä varmasti aina"

MTV Uutiset vieraili Helsingin Paloheinän Päiväkummussa. Ystävät Laura Lohi ja Marjaana Puroila hakivat lähihoitajaopintoihin, koska haluavat auttaa ihmisiä.

– Minusta tuntuu, että tämä on ollut sellainen kutsumusammatti heti pienestä pitäen, Puroila sanoo.

Miksi valitsit juuri vanhushoivan?

– Olin opiskelijana henkilökohtaisena avustajana ja tykästyin tosi paljon. Siksi päädyin vanhuksia hoitamaan, Lohi kertoo. 

Varma työ houkutti.

– Tiesin, että tälla alalla tulee olemaan töitä varmasti aina, Puroila jatkaa. 

Koulutusta he pitävät monipuolisena.

– Oli käytäntöä tosi paljon ja harjoitteluja. Koulutus oli tosi monipuolista, Lohi arvioi. 

Puroila työskentelee Päiväkummun kotihoidossa.

– Se, että voin nähdä vanhukset rakkaassa omassa ympäristössä, on minulle tärkeää. 

"Työn pitäisi näkyä palkassa"

Lohella ja Puroilalla on jo takana useampi työvuosi.

Mitä haluaisit muuttaa työelämässä?

– Haluaisin, että enemmän panostettaisiin läsnäoloon ja vuorovaikutukseen. Tätä ei voi suorittamalla tehdä. Sellaisesta liukuhihnatyöstä pitäisi päästä kokonaan eroon, Lohi kertoo.

Onko työelämässä ollut yllätyksiä?

– Olen olettanutkin, että työ on kiireistä ja on paljon vastuuta, mutta ei ole yllätyksenä tullut mitään, Lohi pohtii. 

Yksi toive nousee molempien hoitajien puheista. 

– Palkka saisi kyllä nousta. Tämä on hyvin merkityksellistä. Työn pitäisi näkyä palkassa, toivoo Puroila. 

– Se myös kannustaisi alalle, jatkaa Lohi.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja