Hoitajat vaihtavat alaa eivätkä opiskelijat valmistu – Hanna sai 17 vuoden jälkeen tarpeekseen: "Kysymys oli ihmisten hengestä"

Pelottiko hyppy tuntemattomaan?

– Kyllä se pelotti, koska ikää on jo enemmän ja kun kysymyksessä on kokonaan uusi ala, niin sitä työkokemusta ei ole kertynyt. Se tarkoittaa sitä, että on kilpailemassa samoista työpaikoista, kuin he, joilla on koulutusta ja työkokemusta.

Dike ei suinkaan ole ainoa alanvaihtaja.

– Viimeisen 10 vuoden aikana yhä useampi lähihoitajaksi ja sairaanhoitajaksi kouluttautunut suuntaa muihin töihin kuin oman alansa töihin, toteaa Karvonen.

Lähetä vinkki!

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.

"Yhä useampi koulutuksen aloittanut ei koe alaa tarpeeksi mielenkiintoiseksi että oikeasti valmistuisi"

Alan pitovoiman lisäksi alan vetovoimassa näkyy ongelmia. Uusien lähihoitajaopiskelijoiden määrä on lisääntynyt 30 prosenttia viidessä vuodessa, mutta valmistuneiden määrät eivät ole nousseet.

– Eli yhä useampi koulutuksen aloittanut ei koe alaa tarpeeksi mielenkiintoiseksi että oikeasti valmistuisi, sanoo Karvonen.

Kuvassa espoolainen sairaanhoitaja Hanna Dike. 

Asiantuntijan mukaan tulevaisuuden työvoiman kannalta asia on erittäin kriittinen.

– Ei niinkään välttämättä se, että miten valmistuneet saadaan töihin ja pysymään alalla vaan enemmänkin se, että alalle kouluttautuvat saadaan motivoitua valmistumaan.

Alanvaihto ei ole harmittanut Dikeä hetkeäkään.

– Joka päivä vahvistuu se, että olen tehnyt ihan oikean ratkaisun.

Lue myös: Johanna Raunio on yksi tuhansista työttömistä lähihoitajista: "Houkutteleeko ala enää ketään?"