Hoivahenkilöstön tarve kymmeniätuhansia, samaan aikaan tuhannet vaihtaneet pois alalta – "Minkä takia kannattaa kouluttaa koko ajan, jos samalla ihmisiä karkaa alalta?"

9:14
Hoivahenkilöstön tarve on kymmeniätuhansia, mutta tuhannet ovat vaihtaneet samalla pois alalta.

Väestön ikääntyminen ja hoiva-alalta lähtemiset tuovat lisäpainetta tammikuussa alkaviin kuntasektorin palkkaneuvotteluihin. Vanhustyön henkilöstötarve vuoteen 2030 mennessä on arviolta 30 000 nykyistä enemmän.

Samaan aikaan Tehystä kerrotaan MTV Uutisille, että yhä useampi on vaihtanut alalta pois. 

– Minun mielestäni siitä on merkkejä. Se johtuu varmasti siitä, että muilla aloilla on aika hyvin työmahdollisuuksia tarjolla, kertoo Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman

Moni harkitsee toista alaa

Moni myös harkitsee lähtevänsä toiselle alalle. Nyt ammattijärjestössä muistutetaan, että lisäkoulutusmääriä tärkeämpää on tehdä työstä sellaista, että hoitajat pysyvät mukana.

– Kun ammattihenkilö ryhtyy miettimään alalta lähtemistä, niin saattaa olla niin, että se työ on hyvin kuormittavaa henkisesti ja fyysisesti. Sen lisäksi voi tulla eettistä kuormitusta. Ja siihen yhdistyy vielä matala palkka. Voi olla vielä, että johtamisessa on puutteita ja ei näe niitä urakehitysmahdollisuuksia.

"Kaikkein tärkeintä nyt olisi pistää työolosuhteita kuntoon"

Flinkman muistuttaa, että jos henkilökuntaa ei saada pysymään alalla, riittävä hoitajamäärä karkaa koko ajan kauemmaksi. 

– Kaikkein tärkeintä nyt olisi pistää työolosuhteita kuntoon. Että työn voi tehdä hyvin ja että työpäivän jälkeen on sellainen tunne, että on oikeasti auttanut potilaita ja asiakkaita. Ja kyllähän se palkkakin on erittäin tärkeä osa. Pitää olla sellainen kokemus, että palkalla tulee toimeen ja siitä työstä saa reilun korvauksen. 

Tuhannet hoitajat eivät tee hoitotyötä

Ikääntyminen, kotihoidon lisätarve ja 0,7:n henkilöstömitoitus tarkoittaa sitä, että hoitajia tarvitaan arviolta 30 000 lisää vuoteen 2030 mennessä. Tämä tilanteessa, jossa 6700 - 9700 hoitajan tutkinnon suorittanutta työskentelee muissa kuin koulutuksensa mukaisissa tehtävissä (Hallituksen esitys, 4.10.2019).

– Onhan se merkittävä määrä sen takia, että meillä on kova pula hoitajista, ja koska niistä on kova pula, niin meillä ei olisi varaa menettää yhtään hoitajaa. Me tarvittaisiin kaikki nyt sinne sote-alalle.

– Osa hankkii ihan uuden ammatin. Opiskelee lakimieheksi, poliisiksi tai tradenomiksi. Sitten on siirtymistä esimerkiksi myyjäksi tai toimistosiivoojaksi.

Edessä kiivastahtinen eläköityminen 

Työvoimapulaa ei ainakaan helpota  vauhdikas eläköityminen.

– Kyllähän meillä eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana kuntasektorilla kolmannes (30-37%) sairaanhoitajista ja lähihoitajista.

Koulutusmäärien lisääminen ei yksistään poista ongelmaa. 

– Minkä takia kannattaa kouluttaa koko ajan, jos samaan aikaan ihmisiä karkaa alalta? Se on aika epätehokasta. Jos ajattelee esimerkiksi sairaanhoitajakoulutuksen kustannuksia niin se on 28 000 ja siihen opintotuet ja muut päälle, niin onhan tämä kouluttautuminen kallista yhteiskunnalle.

– Kyllä kaikista, joita on koulutettu, pitäisi ehdottomasti pitää kiinni. Muuten se riittävä hoitajamäärä karkaa koko ajan kauemmaksi, Flinkman toteaa. 

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja