TT: Tupo on mahdollinen vain, jos kaikki ovat mukana

Ratkaisu ei voi sisältää myöskään työajan yleistä lyhentämistä eikä sen kaavamaista jakamista. Härmälä linjasi seuraavaa palkkakierrosta TT:n kevätkokouksessa Helsingissä. Hän arvioi, että kattavan tuloratkaisun syntyminen voi olla erittäin vaikeaa. Tämä johtuu siitä, että monet ammattiliitot ovat jo nyt ilmoittaneet, että ne haluavat vapaasti ratkoa omia ongelmiaan.
-Neuvotteluihin hoputtamisella ei saada mitään hyvää aikaan, mutta tässä vaiheessa ei liioin ole mitään syytä torjua ajatusta keskitetystä ratkaisusta.
-Työttömyys ja valtion velka vaativat pitkään jatkuvaa talouskasvua. Sen turvaaminen edellyttää yritysten kilpailukyvyn parantamista. Kilpailukyvyn tuleekin olla ensi talven tuloratkaisun keskeinen arviointiperuste, Härmälä painotti.

Hän varoitti samalla siitä, että tiukka sitoutuminen työajan yleiseen lyhentämiseen ja vaatimukset työnantajien työllistämistakuista saattavat vaarantaa koko neuvottelukierroksen. Härmälä peräsi sen sijaan joustavia ja monipuolisia työaikoja, sillä hänen mielestään tällaisten järjestelyjen avulla voidaan ottaa huomioon henkilöstön tarpeet, tehostaa tuotantoa ja luoda uusia työpaikkoja.

Neuvottelupöytä putsattava

Härmälä arvioi, että vakaviin neuvotteluihin uudesta tuloratkaisusta ei päätä vielä alkusyksystä. Nykyiseen sopimukseen sisältyvä ansiovertailu tehdään marraskuussa, ja monet järjestöt ottavat sopimustavoitteisiin kantaa vasta syksyn kuluessa.
-Neuvottelupöytä tulisi kuitenkin ajoissa puhdistaa nyt sinne tarjotuista liian monista ristiriitaisista tavoitteista. Samalla tulisi selvittää kaikkien osapuolien aito halua keskitetyn ratkaisun telemiseen, hän sanoi.

Härmälä varoitti, että tulosopimuksen osaksi mahdollisesti tulevia verohelpotuksia ei saa rahoittaa yritysverotusta kiristämällä. Se olisi vahingollista yritysten kannattavuudelle ja työllisyydelle.
-Tuloverokevennysten rahoituskeinona ei saa käyttää yritysverotuksen kiristämistä olipa kyse sitten poisto-oikeuksien leikkaamisesta, ympäristöveroista tai tuotantoon käytettävän energian verotuksesta, hän sanoi.

Kustannuksia ei saa lisätä puskureilla

Härmälä toisti jälleen teollisuuden penseän suhtautumisen palkansaajajärjestöjen vaatimiin Emu-puskureihin, joilla tasattaisiin suhdanteita Euroopan talous- ja rahaliiton Emun oloissa.
-Emu tuo yrityksille vakautta, mutta ei lisää jakovaraa. Siksi yritysten kustannuksia lisääviä puskurijärjestelmiä ei voida perustella Emuun liittymisellä, hän sanoi.

Härmälän mielestään työmarkkinajärjestöjen sopimilla selvityksillä pitäisi voida osoittaa puskurien käyttökelpoisuus. Toistaiseksi selvitykset eivät ole antaneet mitään tukea sille, että esimerkiksi sosiaalivakuutusjärjestelmät sopisivat alakohtaisten ongelmien ratkaisuun, hän sanoi.

Härmälä muistutti, että kaikissa Emu-selvityksissä on kuitenkin yksiselitteisesti todettu, että juuri toimialakohtaiset suhdannevaihtelut ovat Emun oloissa haitalisimpia ja todennäköisimpiä.
-Kaikki selvitykset ovat sen sijaan yhtäpitävästi osoittaneet, että vaikuttavimmat suhdannepuskurit ovat yritysten vahvat taseet ja vahva valtiontalous. Tästä syytä yritysverotuksen pitäisi suosia tuloksen jättämistä taseen vahvistukseksi, hän esitti.
-Yritysten menestykseen ja taseen vahvuuteen voidaan vaikuttaa myös tulevissa palkka- ja työehtoneuvotteluissa.

TT:n puheenjohtaja toivoi myös, että palkansaajajärjestöistä löytyisi halua purkaa työehtosopimusten jäykkiä, yksityiskohtaisia ja vaikeasti tulkittavia määräyksiä. Ne tuottavat hankaluuksia varsinkin pk-yrityksille.
(STT)