Järjestysmiesten kytkökset liivijengeihin on kasvava ongelma Suomen yökerhoissa, kertoo Keskusrikospoliisi. Rikollinen ovimies mahdollistaa esimerkiksi avoimen huumekaupan ravintolassa, uutisoi Turun Sanomat.
Rikollisjengit hallitsevat yhä useamman yökerhon ovimiestoimintaa Suomessa. Keskusrikospoliisin (Krp) mukaan ilmiö on näkyvissä etenkin suurten kaupunkien ravintolatoiminnassa.
– Meillä ei ole tilastoa asiasta, mutta tiedustelutietojemme mukaan järjestysmiestoiminta on luiskahtanut liivijengien käsiin lukuisissa ravintoloissa, muotoilee rikosylikomisario Rabbe von Hertzen Krp:stä Turun Sanomien haastattelussa.
Keskusrikospoliisin mukaan järjestäytynyt rikollisuus etsii kaiken aikaa jalansijaa elinkeinoelämästä.
– Liivijengien kasvanut kiinnostus ravintoloiden ovimiestoimintaan on ollut poliisin tiedossa jo vuosia, von Hertzen toteaa.
– Viranomaisilla ei ole ollut aiemmin kunnollisia työkaluja pysäyttää kehitystä, nyt sellaisia on lakimuutoksen myötä tulossa.
Keskusrikospoliisi painottaa, että ilmiö ei kuitenkaan ole maanlaajuinen, eikä se koske kaikkia ravintoloita.
– Kyse on yksittäisten ravintoloiden joukosta, von Hertzen sanoo Turun Sanomille.
"Yrityksen hallinto saattaa toimia puhtain paperein"
Keskusrikospoliisin mukaan rikollisjengin ote ravintolan ovimiestoiminnasta ei tarkoita sitä, että järjestysmiespalvelua tarjoava yritys olisi läpimätä.
– Yrityksen hallinto saattaa toimia puhtain paperein, mutta sen palkkalistoilla on rikollisjengien jäseniä, von Hertzen kuvailee.
Jos ravintolan ovella seisoo liivijengin jäsen, se on poliisin näkökulmasta iso ongelma. Ovimies hallitsee pitkälti koko ravintolan asiakasvirtaa.
– Hän voi katsoa tiettyjä asioita, kuten ravintolassa tapahtuvaa huumekauppaa sormiensa lävitse, jos se on jengin etujen mukaista, von Hertzen kertoo.
Ravintolat ovat poliisille hankalia paikkoja valvoa, sillä poliisin paikalle tulo vaatii yleensä aina jonkun syyn. Liivijengin etujen mukaista ei taas ole, että poliisi nuuskii ravintolan toimintaa.
– Siksi jengiin kuuluva ovimies ei välttämättä ilmoita pahoinpitelyistä tai muista järjestyshäiriöistä poliisille, mikä ei tietenkään ole asiakkaiden etu, von Hertzen selvittää Turun Sanomien haastattelussa.
– Jos tällainen henkilö joutuu todistajaksi, hän saattaa väittää vastoin totuutta, ettei nähnyt mitään.
Rikollisten soluttautuminen vääristää kilpailua
Keskusrikospoliisin mukaan rikollisten soluttautuminen turvallisuusalalle vääristää myös rehellistä kilpailua.
– Rehelliset toimijat kärsivät, kun rikollisjärjestöihin kytköksissä olevat yritykset menestyvät halpojen hintojensa ansiosta, von Hertzen sanoo.
Rikollinen toiminta mahdollistaa ovimiesten alennusmyynnin, sillä sen ansiosta tulot kertyvät muista lähteistä kuten huumekaupasta.
Viranomaisten on vaikea saada niskalenkkiä ilmiön taltuttamiseksi, sillä liivijengit pyrkivät kaikin tavoin piilottamaan toimintansa.
– Rikollisjärjestöjen yhteydet ovimiehiin ja järjestyksenvalvojiin näkyvät heikosti ulospäin. Mahdollisia kytköksiä ei ole myöskään helppo todistaa, hän sanoo Turun Sanomille.
Von Hertzen ei halua kommentoida, onko Keskusrikospoliisilla ilmiöön liittyviä tapauksia esitutkinnassa.
– Poliisi on perunut järjestysmieslupia, jos henkilöllä on havaittu yhteyksiä rikollisjengeihin, von Hertzen sanoo, mutta ei halua avata asiaa sen tarkemmin.