Yhdysvaltain lähestyvät presidentinvaalit hermostuttavat monia ulkopolitiikan asiantuntijoita. Mikäli republikaaniehdokas Donald Trump voittaisi marraskuussa, Yhdysvaltain ulkosuhteet mm. Venäjään ja EU:hun joutuisivat koetukselle. Trump on useasti antanut ymmärtää, että hän voisi hyväksyä mm. Krimin valtauksen ja vihjannut, ettei Yhdysvallat välttämättä noudattaisi Naton turvatakuita.
Monet Donald Trumpin linjauksista ovat saaneet ulkopolitiikan tutkijat takajaloilleen. Erityisesti Trumpin Venäjä-kommentit ovat hätkähdyttäneet. Krimin valtaus on noussut esiin useissa yhteyksissä.
"Tavallaan Putin onkin Ukrainassa"
– Ei Venäjä ole menossa Ukrainaan, ymmärrätkö? Putin ei ole menossa Ukrainaan. Painapa se mieleesi, Trump julisti heinäkuussa ABC -tv-kanavan haastattelussa.
– Mutta eikös hän jo ole siellä, haastattelija kysyi.
– No joo, tavallaan onkin, mutta minäpä en ole, Trump vastasi hämmentävästi ja käänsi samassa lauseessa koko Ukraina-kysymyksen Obaman syyksi.
– Obama siellä on! Koko se maankolkka on ihan sekaisin Obaman takia, Trump sanoi.
– Mutta olette sanonut että voisitte tunnustaa sen (Krimin valtauksen), haastattelija jatkoi.
– Kyllä minä mietin sitä, mutta tiedäthän, krimiläiset haluavatkin kuulua Venäjään eikä siihen toiseen, Trump vastasi.
Trump on myös kuvaillut Vladimir Putinin pitävän itsestään ja arvostavan häntä enemmän kuin Obamaa. Näiden kommenttien jälkeen Trump tosin joutui pian myöntämään ettei ole koskaan tavannut Putinia.
– Venäjällä kuten meilläkin on muuten ydinase, hyvät ihmiset! Eikö olisikin kivaa jos liittoutuisimme Venäjän kanssa. Se olisi mukavaa, Trump hehkutti vaalitilaisuudessaan elokuun alussa.
Erikoisia käsityksiä viidennestä artiklasta
Tällaiset kommentit mahdollisen tulevan Yhdysvaltain presidentin suusta ovat saaneet ulkopolitiikan tutkijat hermostumaan.
– Hän vaikuttaa hyvin välinpitämättömältä Krimin valtaukseen. Hän on kautta rantain vihjannut voivansa hyväksyä sen normaalina suhteiden osana. Hän ilmaisee oudosti ihailevansa Putinia. Hän puhuu myös varsin huolettomasti ydinaseiden käytöstä, hämmästelee Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Leo Michel.
Moskovassa juhlittiin 18.3.2015 näyttävin menoin Krimin Venäjään liittämisen vuosipäivää.AFP / Lehtikuva
Demokraattipuolue onkin saanut Trumpin Putin-sympatioista hyvän vaaliaseen, mutta ilmiötä karsastetaan myös republikaanien keskuudessa.
– Trump on aikamoinen villi kortti. Hän on sanonut asioita jotka ovat ällistyttäneet jopa hänen oman puolueensa, toteaa Suomessa vieraileva Rand-tutkimuslaitoksen politiikan tutkija Stephen Flanagan. Flanagan on aikoinaan toiminut presidentti Bill Clintonin ulkopoliittisena neuvonantajana.
– Trumpin lepsu suhtautuminen Venäjään, hänen käsityksensä siitä että viides artikla (Naton turvatakuut) riippuu jotenkin siitä, paljonko rahaa kukin Nato-maa käyttää puolustukseensa... Kaikki nämä asiat ovat syvästi huolestuttavia, eikä vain minulle vaan myös hänen omalle puolueelleen, Flanagan toteaa.
Presidenttikään ei päätä yksin
Stephen Flanagan kuitenkin kuvaa olevansa pikemminkin huolissaan kuin kauhuissaan tulevien vaalien jälkeisistä tapahtumista, sillä edes Yhdysvaltain presidentti ei säädä ulkopolitiikkaa yksin.
– Teidän eurooppalaisten on hyvä ymmärtää, että Yhdysvallat tekee laajapohjaista ulkopolitiikkaa. Presidentti on toki ulkopolitiikan johtaja ja asevoimien ylipäällikkö, mutta hänen täytyy käytännössä saada hyväksyntä kongressilta, Flanagan selittää.
– Nyt Trump on kampanjoinut puolueensa sivussa ja osittain sen tahtoa vastaankin. Jos hän voittaisi, linjaan tulisi kyllä tarkastuksia ja tasapainotusta, hän jatkaa.
– Jos hän jatkaisi näin presidenttinä, se aiheuttaisi kapinan puolueessa.
Tänään Trumpin ohjelmassa on vierailu toiseen kuumaan kohteeseen, Meksikoon. Meksikolaisia Trump on nimittänyt raiskaajiksi ja vaatinut muuria maiden rajalle - meksikolaisten kustantamana.
