Tontun kanssa kannattaa pysyä hyvissä väleissä – lue miksi

Tonttu on ollut suomalaisessa kansanuskossa paljon muutakin kuin joulun alla ihmisten käytöstä seuraava pieni mies. Tontut pitivät huolta saunasta, kodista tai esimerkiksi myllystä. Lehtori Risto Pulkkinen Helsingin yliopiston uskontotieteen laitokselta kertoo, että tonttu-sana on Skandinavian kautta Suomeen saapunut nimitys kodin tai paikan haltialle.

– Tonttuhan teki myös talon töitä. Perinne kertoo, että tonttu puuhasteli öiseen aikaan pihapiirissä ja paikkasi töitä, jotka talon väeltä jäivät tekemättä hyvästä yrityksestä huolimatta. Esimerkiksi voisi sanoa, että emännältä jäi matonkude kesken. Hän ei ollut jaksanut kutoa sitä loppuun saakka, mutta yritti parhaansa. Aamulla kude saattoi löytyä loppuun kudottuna. Tonttu oli tehnyt työn loppuun tai pilkkonut esimerkiksi puut ja laittanut ne pinoon.

Tonttu odotti, että talossa eletään kunnolla ja pihapiiristä pidetään hyvää huolta. Mitä siitä saattoi seurata, jos tontun kanssa ei ollut hyvissä väleissä?

– Huonoja välejä saattoi seurata esimerkiksi tontun havaitseminen. Tonttu näyttäytyi vain, jos jotain oli pielessä. Sitten mietittiin, että kun tonttu tuossa vilahti, niin onkohan jotain mennyt talon hoidossa pieleen, Pulkkinen sanoo.

Tonttu saattoi tulla varoittamaan myös unessa, jollei näyttäytyminen riittänyt. Se vaati esimerkiksi jonkun tilanteen loppumista talossa. Tonttu saattoi lähettää rangaistuksena sairauksia taloon tai heikentää taloudenpitoa.

Jolleivät lähetetyt rangaistukset ratkaisseet tilannetta, niin viimeisenä vaihtoehtona tonttu yksinkertaisesti lähti talosta. Pulkkisen mukaan tontun lähteminen pihapiiristä on paljon kuvailtu tapahtuma suomalaisessa kansanperinteessä, koska tontun menettäminen oli talolle suuri asia.

Lue lisää joulusta:

Emmi Maaranen, emmi.maaranen(at)mtv.fi