Toisen kunniaa voi loukata, vaikka kirjoittaisi vain rajatulle yleisölle, arvioi asianajaja Kari Karjalainen.
Vastikään neljä naista tuomittiin kunnianloukkauksesta, koska he olivat julkaisseet sosiaalisessa mediassa häirintään liittyviä kirjoituksia laulaja Tomi Metsäkedosta. Eilen MV-julkaisuun liittyvä oikeudenkäynti päättyi käräjäoikeuden ratkaisuun, jossa Ilja Janitskin tuomittiin useista rikoksista, muun muassa kolmesta törkeästä kunnianloukkauksesta.
Asianajaja Kari Karjalainen avaa aamun Huomenta Suomessa kunnianloukkausta rikoksena. Karjalainen on itse toiminut Tomi Metsäkedon asianajajana kunnianloukkausjutussa.
– Joka toisesta valehtelee tai antaa väärän vihjauksen tai tiedon, että joku on tehnyt jotain sellaista, mikä ei pidä paikkaansa, ja on omiaan aiheuttamaan kärsimystä tai vahinkoa tai asettamaan halvennuksen alaiseksi. Lasten päiväkotisäännöt: Ei saa kiusata, ei saa valehdella toisesta pahaa.
Sananvapauteen kuuluu vastuu
Karjalainen summaa, että eilen päättyneessä MV-julkaisun oikeudenkäynnissä oli kyse käräjäoikeuden vahvasta kannanotosta siitä, että nettikirjoittelulla on rajansa.
Karjalaisen käsityksen mukaan oikeuden kannalta kunnianloukkauksen täyttymisen kannalta ei ole merkittävää, onko verkossa kirjoitettu teksti osoitettu rajoitetulle yleisölle vai julkistesti nähtäväksi. Oikeudessa tällä on merkitystä lähinnä rangaistuksen törkeyttä arvioitaessa.
Karjalainen muistuttaa, että vaikka nettikirjoittelua toisinaan perustellaan sananvapaudella, on hyvä muistaa, että vapaaseen sanaan kuuluu myös vastuu puheistaan.
– Sananvapaus tarkoittaa, että etukäteen ei sensuroida, mutta jos jotain sanoo, itse vastaa tekemisistään.