Suomen metsät kestävät Kemin uuden sellutehtaan puun tarpeen, vakuuttaa Suomen Luonnonvarakeskuksen tutkija Kari T. Korhonen. Korhosen mukaan huoli hiilinielujen kutistumisesta on ymmärrettävä.
Nielujen määrään voi tulla pieni notkahdus, mutta Suomessa kestävästi tuotettu sellu on suurempi hyöty ilmastolle kuin hakkuiden lyhytaikaiset haitat.
Tutkija, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Kari T. Korhonen punnitsee sanojansa tarkkaan. Hän tietää, miten kuuma aihe metsien parturointi on.
Sellu korvaa öljyä ja muovia
– Ymmärrän huolen hiilinieluista, mutta ei ole oikeudenmukaista tarkastella asiaa vain tästä näkökulmasta. Pitää miettiä laajemmin, mitä hyötyä ilmastolle on sellun tuotannosta Suomessa – kun kulutusta ei tuosta vaan voi lopettaakaan.
Sellusta tehdyillä tuotteilla korvataan uusiutumattomia luonnonvaroja ja fossiliispohjaisia tuotteita, kuten muovia ja tekstiilejä.
– Kun sellu valmistetaan Suomessa, se on aina parempi kuin maissa, joissa metsien kasvusta ja uusiutumisesta ei huolehdita kuten meillä.
– Sellun tekeminen tuottaa myös energiaa enemmän kuin se kuluttaa. Tämä energia voidaan palauttaa tehtaan lähiseutujen hyväksi.
Korhosen mukaan hyödyt luonnolle ovat lopulta suurempia kuin hiilinielujen hetkellinen supistuminen.
Lue myös: Metsä Group valitsi Kemiin jättitehtaan vanhan uusimisen sijasta
Painopaperin menekin lasku kasvattanut metsiämme
Korhonen sanoo lopulta, että huoli metsien loppumisesta Kemin tehtaan vaatimien hakkuiden myötä on turha.
– Meillä riittää metsiä tämän tehtaan tarpeisiin niin, että kasvu pysyy yhä plussan puolella.
Korhonen palaa tilastoissaan vuoteen 1990, jolloin Suomen metsäteollisuus suolsi maailmalle painopaperia hihnat kuumina. Silloin metsiemme tuotanto oli 1,5 miljardia kuutiometriä vuodessa ja kulutus oli samaa tasoa. Kasvu imaistiin tehtaisiin. Tilanne on muuttunut merkittävästi metsäteollisuuden ison rakennemuutoksen takia.
Digitaalisuus söi lehtipaperimarkkinat ja 2000-luku on mennyt etsiessä uusia innovaatioita. Nettikauppamarkkinat ovat kiihdyttäneet pakkauspaperimarkkinoita, siis sellun tarvetta. Metsien kasvu on pompannut 2,5 miljardiin kuutioon vuodessa.
Lue myös: Voiko Suomen metsiä hakata nykyistä enemmän? Ministerin mukaan voi, professori toivoo varoja suojeluun
Metsä ei lopu, mutta huolta on pidettävä
– Metsät ovat viime vuodet kasvaneet enemmän kuin ehdimme kuluttaa. Metsien tulee uusiutua. Vanha metsä ei ole tehokas hiilidioksidipäästöjä sitova nielu, huomauttaa Korhonen.
Mutta millaisia investointeja metsämme lopulta kestävät?
– Nyt on hyvä selvittää tämän hyvin todennäköisesti toteutuvan Metsägroupin sellutehtaan vaikutukset. Varmasti valtiovallan näkökulmasta on syytä aina isompien investointointipäätösten yhteydessä katsoa, että metsiemme käyttö kehittyy suotuisaan suuntaan, muistuttaa metsätutkija.
Uusi eduskunta ei vastusta metsähakkuita
MTV Uutiset kysyi myös vaalikoneessa ennen vaaleja ehdokkailta, pitäisikö Suomen vähentää metsien hakkuita ilmaston muutoksen torjumiseksi. Uuteen eduskuntaan läpi menneistä kansaedustajista suurin osa vastasi, että hakkuita ei tule vähentää.
Voimakkaimmin uusia hakkuita vastustavat vihreiden kansanedustajat ja seuraavaksi eniten vasemmistoliitto. Metsien hakkuita puolustavat vahvimmin keskusta sekä perussuomalaiset.