Haminalainen Toimi Artturinpoika Silvo oli jo eläessään legenda, joka ei pelännyt haasteita. Vaikka ”Haminan fakiirin” kaikkia ennätyksiä ei välttämättä tehty aivan sääntöjen mukaan, ei monikaan edes uskaltaisi niitä tänä päivänä yrittää.
Vuoden 1964 helmikuussa 51-vuotias Toimi, eli tuttavallisesti Tomi, Silvo väitti rikkoneensa valvomisen maailmanennätyksen valvottuaan 18 vuorokautta, 10 tuntia ja 16 minuuttia.
Tieto Silvon hurjasta ennätysyrityksestä oli levinnyt myös valtakunnallisesti, ja tempauksesta oli tehty kysely eduskuntaan saakka. Ylen Elävässä arkistossa tallessa olevalla haastatteluvideolla nuori toimittaja Hannu Karpo tiedustelee Silvolta vuonna 1964, mitä hän asiasta tuumaa.
– Jos yhden vinssimiehen vuoksi menee eduskunta ja hallitus, niin tervemenoa! Silvo julistaa.
Karpo vakuuttaa Silvolle, ettei kyse olisi siitä, että joku haluaisi estää häntä.
– Ei, eikä pystykään! Silvo toteaa jämäkästi.
Edellä mainittu tilanne kuulostaa täysin siltä Silvolta, jonka haminalainen Petri Rantala tunnistaa lukuisista tarinoista.
– Hän oli oman tiensä kulkija, ei paljon kuunnellut muita, Rantala naurahtaa.
Toimi "Haminan fakiiri" Silvo väitti valvoneensa kuukauden ja juoneensa kaksi litraa rotanmyrkkyä – tarinat paikallislegendan hurjista tempauksista elävät yhä: "Hän vain haastoi aina, että tehkää itse perässä"
Rantala asuu Silvon entisessä kotitalossa. Hän ei kuitenkaan saanut kunniaa tehdä talokauppoja henkilökohtaisesti Silvon kanssa, sillä välissä oli toinen omistaja, Rantala harmittelee. Silvo, joka tunnetaan myös "Haminan fakiirina", on paikallinen legenda, jonka Rantala olisi mieluusti myös tavannut.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Silvon entisessä kotitalossa on yhä jäljellä Silvon rakentamia esineitä ja vanhoja lehtileikkeitä sekä valokuvia.
Osa ennätyksistä tehtiin hieman kyseenalaisin keinoin
Silvon valvomisennätyksen tulos ei ole virallinen maailmanennätys, sillä Silvon ennätysyritystä ei valvottu asianmukaisesti. Tämänhetkinen virallinen ennätys on yhdysvaltalaisen Randy Gardnerin hallussa 11 vuorokaudella ilman unta.
Osa Silvon muistakin ennätyksistä kuulostaa liian uskomattomilta ollakseen totta: kaksi ja puoli litraa rotanmyrkkyä, yksi kilo särkylääke Hota-pulveria, siemaisu 50 prosenttisesta suolahappoliuoksesta.
Eräässä vanhassa lehtijutussa paikallistarinat kertovat, että Silvo olisi vuorannut vatsansa ensin kananmunalla ja oliiviöljyllä ennen rotanmyrkyn nielemistä, mutta asiaa on enää nykypäivänä mahdoton vahvistaa.
Rantalan mukaan Silvon ennätystarinoihin suhtaudutaan paikallisten keskuudessa leikillisesti. Silvolla on useampia valvomisennätyksiä, joista hurjin oli yli kuukauden. Valvomisennätyksenkään suoritus ei tainnut mennä ihan sääntöjen mukaisesti.
Rantalan mukaan Silvolla oli systeemi, että hän kävelee satamaa ympäriinsä ja käy tunnin välein ilmoittautumassa jonkun luona, jotta hänen voidaan todeta olevan hereillä. Sitten hän lähti taas kävelemään.
– Hän meni esimerkiksi sahatavarapakettien väliin, ja nojaili ja nukahti siihen pieneksi hetkeksi, kunnes jatkoi taas matkaansa ilmoittautumaan.
– Näin vanhat ukot ovat kertoneet, miten se valvomisennätys oikeasti meni, Rantala paljastaa.
"Kyllä se oikeastikin oli aika fakiiri"
Rantalan ja muiden paikallisten puheista kuuluu läpi kuitenkin kunnioitus Silvoa kohtaan. Ja vaikka osa tuloksista saatiinkin hieman kyseenalaisin keinoin, osa niistä on mahdollisesti kuitenkin totta. Jo ehkä ihan senkin vuoksi, ettei jokaiselle tule mieleen lähteä rikkomaan ennätystä sinappilasillisten syömisestä (Silvon ennätys 20 lasillista) tai kuinka montaa potkua kestää ottaa pohkeeseensa (Silvon ennätys 55 potkua).
– Kaikkia juttuja ei kannata ottaa ihan vakavissaan, mutta ei kannata myöskään joka jannun lähteä niitä kokeilemaan, Rantala sanoo.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Uhmakasta tekstiä kirjoitettuna Silvon niskavaakapukkiin. Silvo oli itsevarma mies, joka haastoi muut tekemään perässä.
Valvomisen lisäksi Silvo tunnettiin muun muassa kovana saunamiehenä ja fyysisesti kestävänä jantterina.
Yksi bravuureista oli syöminen.
Hänen hallussaan on lukuisia ruokaan liittyviä ennätyksiä, kuten 68 munkin, 10 porsaan ja yhden korvapuustin syöminen reilussa kolmessa tunnissa. Silvo on lehtileikkeiden mukaan myös syönyt 17,4 litraa kaurapuuroa, kilon mätiä kananmunia ja ison pesuvadillisen merimiespihvejä.
– Puhutaan, että kun hän söi jäätelöä 16 kiloa, hänen elimensä alkoivat jäähtymään ja hänet piti viedä sairaalaan. Nämä ovat näitä kuulopuheita, Rantala täsmentää.
"Tehkää itse perässä!"
Rantalan talossa on edelleen Silvon vanhoja tavaroita, kuten hänen itse rakentamansa niskalankun, jolla hän rikkoi ”sivuniskavaa’an” ennätyksen.
Rantala löysi myös Silvon käsin maalaaman pahvijulisteen, jossa hän mainostaa esiintyvänsä työväentalolla. Esityksen sisältö on Silvo itse, tai siis hänen ”räpätyksensä, mäkätyksensä ja läpätyksensä”, kuten Silvo itse kuvailee julisteessa.
– Sanotaan, ettei hän pitänyt kynttilää vakan alla. Ei ujostellut pyytää ihmisiä katsomaan tai ujostellut kertoa, kuinka hyvä hän oli jossakin.
Mutta Rantala täsmentää, ettei Silvoa pidetty kuitenkaan ylimielisenä tai itserakkaana.
– Hän vain haastoi aina, että tehkää itse perässä! Jos joku samaan pystyy, niin hyvä niin, sitten ollaan samalla viivalla, Rantala kuvailee Silvon asennetta.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Silvo tunnettiin niin kovana saunojana, etteivät muut pystyneet edes olemaan saunassa samaan aikaan hänen kanssaan. Maine oli kiirinyt myös paikallisen pilapiirtäjän korviin.
Ennätysyrityksiä vanhoille päiville asti
”Haminalainen teräsvaari, entinen satama-ahtaaja ja yövartija Toimi Silvo, 72, on edelleen rautaisessa kunnossa. Siitä saatiin äskettäin omakohtainen havainto lehtemme toimituksessa. Toimi Artturinpojan selkäniskavanassa ei tänäkään päivänä ole murtumisen merkkejä. Erilaisiin moniin kymmeniin haasteisiin ollaan vielä vastaamassa.”
Näin kirjoittaa haminalainen paikallislehti 1980-luvulla julkaistussa lehtijutussaan. Valtaosa Silvon ennätysyrityksistä on tehty 60-luvulla, mutta hän jatkoi niitä vanhoille päivilleen asti.
Jaakko Yli-Juonikas on kirjoittanut vuonna 2009 fiktiivisen romaanin Valvoja, joka pohjautuu Silvon valvomisennätyksen yrittämiseen.
Silvo oli perheellinen mies, mutta Rantalalla ei ole tietoa jälkeläisten liikkeistä. Veljenpojalla on yhä alueella kesäasunto, ja häneltä Rantala onkin kuullut paljon tarinoita.
– Kyllä se oikeastikin oli aika fakiiri, Rantala toteaa.
Kaikista tempauksistaan huolimatta, tai ehkä jonkun mielestä juuri niiden ansiosta, Silvo eli noin kahdeksankymppiseksi saakka. Hän menehtyi luonnollisista syistä 90-luvulla Kotkassa.
Vaikka ”räpätys, mäkätys ja läpätys" on jo lakannut, Haminan fakiiri jää elämään paikallisten tarinoissa sukupolvelta toiselle.
