Tampereen yliopiston dosentti Matti Rimpelä vaatii eduskunnalta ulkoista selvitystä Kelan toimeentulotukiasiakkaiden ruuhkautuneesta tilanteesta. Dosentin mukaan Kelan tilanne kertoo siitä, että se ei välitä asiakkaistaan. Kela unohti toiminnassaan muun muassa riskianalyysin tekemisen, arvioi Rimpelä.
– Toimeentulotuen siirtäminen Kelaan ei ollut mikään yllätys, sillä hallituksen esitys annettiin vuonna 2014. Tässä olisi ollut ihan hyvin aikaa valmistella. On selvää, että Kela ei ollut kunnolla valmistautunut tähän tilanteeseen. Eduskunnan pitäisikin käynnistää ulkoinen selvitys tilanteesta, kommentoi dosentti Matti Rimpelä.
Rimpelä pitää "jännänä", että vaikka jo joulukuussa ja viimeistään tammikuun alussa raju kuormituksen kasvu tunnistettiin, vielä tammikuun puolivälissä "hallitus ilmoitti tyytyväisyyttään".
– Tämä on sekä huonoa valmistautumista että erittäin hidasta reagointia ruuhkaan.
"Kela suhtautunut hyvin kevyesti"
Rimpelällä on myös analyysi siitä, mikä ruuhkaan johti.
– Lainmuutoksen valmistelussa ja Kelassa on suhtauduttu muutosvaiheen haasteisiin ennakolta hyvin kevyesti. Kun asiakkaat ovat heikkoja, heistä ei tarvitse välittää etukäteen. Kuntiakaan ei kiinnosta koko asia – varsinkaan sen jälkeen, kun sote on siirtymässä maakuntaan.
Lue myös:
Heinäluoma Kelan ruuhkista: "Ihmisten perusturva on huonossa hapessa monessa paikassa"
Dosentin mukaan heikkoja asiakkaita on "taas kerran" käytetty hyväksi.
– Heikoista asiakkaista ei tarvitse välittää ja ihan sama on käymässä sote-uudistuksessa. Tehdään laajoja hallinnollisia uudistuksia eikä juurikaan kanneta huolta siitä, mikä on siirtymävaiheessa ja myöhemmin heidän [asiakkaiden] kohtalonsa.
"Tehdään ja korjataan jälkikäteen"
Rimpelän mukaan Suomessa on omaksuttu sellainen käytäntö, jossa laajat muutokset toteutetaan hallintopäätöksinä, joissa "yksittäisten ihmisten näkökulma ei pääse esille".
– Hallitusten strategiana on ollut se, että tehdään ja korjataan sitten jälkikäteen. Tämä on pulmallista, kun kyse on heikoista ihmisistä.
– Asiakkaat eivät osaa valvoa etukäteen ja jälkikäteen he kärsivät nahoissaan. Seuraukset eivät näy eduskuntaan, Kansaneläkelaitokseen eivätkä helposti maakuntaankaan saakka.
Kyse on myös rahasta.
– Pidemmän päälle tämä merkitsee usein kustannusten kasvua. Kelan kannalta siirtymävaiheen kustannukset on selvästi aliarvioitu.
Dosentti antaa esimerkin yritysmaailmasta.
– Riskianalyysiä ei tehty ennakolta. Mikään iso palveluyritys, jolla on normaalit asiakkaat, ei voisi toimia tällä tavalla. Kela voi, koska sen asiakkaat ovat heikkoja.
"Vajaakäyttö merkittävää"
Rimpelä muistuttaa, että jo hallituksen esityksessä on arvioitu tukien vajaakäytön tilaa.
– Vajaakäyttö on joka tapauksessa merkittävää. Nyt se näkyy niin, että hakemuksia tulee enemmän kuin osattiin ennakoida.
Asiantuntijan mukaan Kelan ongelmista suuren muutoksen toimeenpanossa on syytä ottaa opiksi.
– Edessämme on isoja hallinnollisia muutoksia ja Kelan tilanne on tyyppiesimerkki, joka pitäisi nyt huolella analysoida.
Rimpelän mukaan Suomessa on käynnissä laajempi hallinnollinen muutos, jossa asioita siirretään isommille organisaatioille. Hän kannustaa päättäjiä ottamaan vastuun siitä. että päätösten vaikutukset "tavallisen ihmisen arkeen" arvioidaan huolella ennalta.
– Tämä koskee myös mahdollisia ei-toivottuja vaikutuksia.
Kela rekrytoi lisätyövoimaa
Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alusta. Tehtävän arvioitiin vaativan noin 750 henkilötyövuoden työpanoksen.
Kelan toimistoissa käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna asiointimäärä on kasvanut lähes 60 prosenttia.
Puheluiden määrä on kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.
– Kasvaneesta asiakasmäärästä johtuva ruuhka on aiheuttanut asiakkaille kohtuutonta haittaa. Jotta pystyisimme palvelemaan asiakkaita mahdollisimman hyvin, tarvitsemme vielä lisätyövoimaa aiemmin rekrytoidun henkilöstön lisäksi. Rekrytoinnit on jo aloitettu eri puolilla Suomea, asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki Kelan tiedotteessa.