Tietosuojavaltuutettu näkee ongelmia poliisin sekä kuntien ja kaupunkien valvontakamerayhteistyössä. Laillisuuden kannalta pulmallinen on etenkin Oulun poliisilaitoksen ja Oulun kaupungin sopimus, joka muun muassa mahdollistaa poliisin reaaliaikaisen valvonnan esimerkiksi koulujen sisätiloissa ja terveysasemien odotustiloissa.
Kaupungin valvontakameroita, joita poliisi voi käyttää, on Oulussa lukuisasti myös ulkotiloissa. Epäselvää on tietosuojavaltuutetun mukaan ainakin se, kenen vastuulla kamerat ja niillä saatava tieto oikein ovat.
– Käytännössä Oulun poliisi siis käyttää kyseistä kameravalvonnan osaa lakisääteiseen valvontatehtäväänsä ilman Oulun kaupungin myötävaikutusta. Tämän ei voida katsoa olevan enää tietojen saamista poliisilain mukaisesti, katsotaan tietosuojavaltuutetun vastauksessa asiaan liittyviin kyselyihin ja toimenpidepyyntöön.
Sopimuksen mukaan Oulun poliisilaitokselle on teknisesti mahdollistettu pääsy kaupungin järjestelmän sisäkameroiden käyttöön. Sisäkameroiden käyttö edellyttää aina lakiin perustuvaa poliisin virkatehtävää.
– Meillähän on kameravalvontaa koskevia asioita vaikka kuinka paljon, toteaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.
Oulun poliisin ja kaupungin tapauksessa Aarnio on kuitenkin pyytänyt asiaan ratkaisua myös eduskunnan oikeusasiamieheltä, mikä on poikkeuksellista. Aarnion mukaan taustalla on se, että viranomaisen toimivaltaa on sopimuksen myötä mahdollisesti ulkoistettu.
– Siihen pitäisi löytyä jokin laillisuusperiaate. Sitä oikeusperustetta arvioidaan yleisten valtiosääntöoikeudellisten periaatteiden mukaan, ja oikeusasiamies on viisaampi sitä arvioimaan, sanoo Aarnio.
"Me tarvittaessa lupa annetaan"
Oulun koulujen sisätilojen valvontakamerat eivät ole poliisilaitoksen katseltavissa kaiken aikaa, vaan kameroihin kirjaudutaan niin sanotuilla supertunnuksilla. Tunnuksen käytöstä jää järjestelmään lokimerkintä, selvittää Oulun kaupungin turvallisuusasiantuntija Kari Broström.
– He ottavat yhteyttä, ja me tarvittaessa lupa annetaan, sanoo Broström.
Broströmin mukaan kiireellisessä tilanteessa poliisi voi ottaa sisätilakamerat käyttöön ottamatta kaupunkiin yhteyttä. Selvitys pitää silloin antaa jälkikäteen. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi silloin, jos poliisin tietoon tulee uhkaus oppilaisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Oulun poliisin ja kaupungin kamerasopimus on ollut voimassa hieman alle vuoden, marraskuun alusta 2018. Broström ei halua muistinvaraisesti arvioida sitä, miten monta kertaa supertunnuksia on tänä aikana käytetty.
"Oulun malli on poikkeuksellisen pitkälle viety"
Poliisitarkastaja Pekka Sallinen Poliisihallituksesta kertoo, että hänen tietääkseen muilla paikkakunnilla ei ole samanlaisia kamerasopimuksia kuin Oulussa. Kameravalvonta ulkona sekä esimerkiksi rautatieasemilla ja kauppakeskuksissa on kyllä yleistynyt muuallakin.
– Oulun malli on poikkeuksellisen pitkälle viety, sanoo Sallinen.
Suuressa osassa julkisten tilojen valvontakameroista rekisterinpitäjänä on kunta tai kaupunki, osassa taas poliisi. Sallisen mukaan tietosuojavaltuutetun kannan perusteella Poliisihallituksessa joudutaan nyt pohtimaan, onko rekisterinpidon käytäntöjä syytä muuttaa.
Yleisellä tasolla valvontakamerat toimivat Sallisen mukaan sekä rikosten ennaltaehkäisyn että niiden selvittämisen eduksi. Kameroiden ja tallennetun kuvan avulla on selvitetty monta väkivalta- ja omaisuusrikosta.
Sallisen mukaan poliisissa puhutaan puoliaktiivisesta valvonnasta: valvontakameroiden kuvaa on nähtävillä, mutta kaikkea ei yritetäkään seurata kaiken aikaa.
– Eihän poliisilla ole intressiä katsella, ellei mitään tapahdu, sanoo Sallinen.