Vankiloissa absurdi tilanne: Rikoksesta epäillyt pääsevät vapaasti sotkemaan tutkintaa – saako kukaan enää valvoa tutkintavankien puheluita?

4:46
Tutkintavangeille määrättyjen yhteydenpitorajoitusten valvonta vankiloissa on muuttumassa silmänlumeeksi. Asiantuntijoiden mukaan tilanne uhkaa esitutkintaa ja koko rikosprosessin oikeudenmukaisuutta.

Tuomioistuinten tutkintavangeille määräämien yhteydenpitorajoitusten valvonta vankiloissa on muuttumassa miltei silmänlumeeksi. MTV Uutisten haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tilanne uhkaa laajasti esitutkintaa ja koko rikosprosessin oikeudenmukaisuutta.

Yhteydenpitorajoitus on oikeuden määräämä pakkokeino, jolla rajoitetaan rikoksesta epäillyn yhteyksiä ulkomaailmaan rikoksen esitutkinnan suojaamiseksi.

Tähän saakka rajoitusten valvonta vankiloissa on ollut pääosin poliisin kontoilla. Poliisi on kuunnellut valvottavien puheluita sekä tapaamisia ja vahtinut, etteivät tutkintavangit puhu kiellettyjen henkilöiden kanssa tai tutkittavana oleviin rikoksiin liittyvistä asioista.

– Yhteydenpitorajoitusten valvominen on erittäin tärkeää, koska erityisesti vakavissa rikoksissa, joissa on useimmiten mukana ammattimaista rikollisuutta ja jengirikollisuutta, tutkinnan sotkemisen eli vaikuttamisvaara on erittäin suuri, kertoo rikosylikomisario Ari Soronen keskusrikospoliisista.

Poliisilla ei ole toimivaltaa vankiloissa

Nyt Rikosseuraamuslaitos (Rise) on linjannut, ettei poliisilla ole jatkossa toimivaltaa vankiloissa muutoin kuin poikkeustilanteissa.

Syynä linjaukseen on eduskunnan oikeusasiamiehen vuoden takainen ratkaisu. Sen mukaan vankilat eivät voi päästää poliisia tiloihinsa valvontatöihin, ellei tuomioistuin ole näin erikseen määrännyt, mitä tapahtuu harvoin.

– Lähtökohtana on, että kun tutkintavanki on Risen vankilassa, Rise vastaa valvonnasta. Ja kun tutkintavanki on poliisin tiloissa, poliisi vastaa valvonnasta, sanoo lakimies ja tiimivastaavaEsa-Pekka Hänninen Risestä.

Rise: Vankiloiden valvontaoikeus suppea

Haasteena on, ettei vankilaviranomaisilla ole useinkaan riittävää tietoa esitutkinnasta. Ongelmaksi muodostuu myös Rikosseuraamuslaitoksen tuore tulkinta vankiloiden valvontaoikeuksista. 

Rise katsoo, että toisin kuin poliisille, vankilaviranomaisille laki ei anna oikeutta kuunnella vankien yksityisiä keskusteluja pelkän yhteydenpitokiellon perusteella.

Vankilalla pitäisi olla etukäteen saatu vihje tai perusteltu muu epäily siitä, että vanki rikkoo yhteydenpitorajoitusta. Risen lakimies Hänninen myöntää, että vankiloiden mahdollisuudet valvoa esimerkiksi puheluita ovat vähäiset.

– Voimme varmistaa, että puhelinnumero kuuluu sille henkilölle, jolle on tarkoitus soittaa, Hänninen kuvaa.

Kun keskustelujen kuunteleminen on kiellettyä, mistä vankila sitten tietää, että puhelimessa on oikea henkilö, eikä mukaan liity kiellettyjä henkilöitä kesken puhelun?

– Käytännössä tämä on hyvin hankalaa. Kuten sanoin, numeron varmistamisen lisäksi keinot ovat hyvin vähässä, Hänninen toteaa.

– Se ei ole riittävää, koska puhelimen toisessa päässä voi olla kuka tahansa, sanoo vankilaturvallisuutta tutkiva tutkija Jyri Paasonen.

Tilanne on suorastaan absurdi

Lain mukaan vankilan velvollisuus on siis valvoa, että oikeuden määräämät yhteydenpitorajoitukset toteutuvat.

Risen tuore tulkinta kuitenkin on, ettei laki anna vankiloille tosiasiallista lupaa urkkia, keiden kanssa rajoituksiin määrätty vanki puhuu ja onko keskusteluiden tarkoitus sotkea rikoksen tutkintaa.

Asiantuntijat ovat syystä huolissaan tilanteen vaikutuksista esitutkintaan ja rikosprosessin oikeudenmukaisuuteen.

– Tässä on omat riskinsä, ettei yhteydenpitorajoituksia pystytä valvomaan niin tehokkaasti kuin mitä poliisi on sitä aiemmin tehnyt, Paasonen sanoo.

KRP:n Ari Sorosen mukaan yhteydenpitorajoitusten valvomatta jättäminen hidastaa esitutkintoja, mikä lisää tutkintakustannuksia.

– Se tarkoittaa käytännössä sitä että tää tutkintaprosessi hidastuu ja myöskin tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi, koska tutkintaa  joudutaan suorittamaan monesti lisää, että saadaan sotkemisasia joko kumottua tai lisänäyttöä, ettei tutkinta vaarantuisi, Soronen kuvailee.

Laki ja sen tulkinnat pikaiseen syyniin

Asiantuntijat ehdottavat, että oikeusministeriö ottaa asiaan liittyvät lait ja niiden tulkinnan pikaisesti syyniin ja korjaa tilanteen.

– Varmaankin olisi paikallaan tarkastella pakkokeino- ja tutkintavankeuslain yhteensovittamista ja näiden molempien lakien tarpeiden täyttymistä, että olisiko niissä parannettavaa. Ja jos ja kun on, niin parannukset pitäisi tehdä pikaisesti, Soronen sanoo.

– Tietysti toinen asia, mikä tässä nyt nousee esille, on Rikosseuraamuslaitoksen tulkinta. Se pitäisi myös katsoa läpi, että pystyttäisiin turvaamaan esitutkinta ja rikosprosessi, Paasonen lisää.

Yksittäisille esitutkinnoille ja henkilöille edessä oleva lainsuojaton aika voi olla kohtalokas.

– Pahimmillaan yhteydenpitorajoitusten valvomatta jättäminen tarkoittaa sitä, että esitutkinnoissa näyttö saattaa vesittyä jopa kokonaan tai sitten vääriä henkilöitä tuomitaan vakaviin rangaistuksiin, Soronen sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja