Poliisi on testannut vartalokameroita Helsingin poliisilaitoksella jo useita vuosia. Hanke on ollut käynnissä jo viisi vuotta, mutta kamerat eivät vieläkään ole valtakunnallisessa käytössä, miksi?
Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelmassa vieraillut poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta sanoo, että suurin syy hankkeen venymiseen ovat itse tekniset laitteet. Lisäksi asiassa on paljon juridisia kysymyksiä.
– Oma kysymyksensä on aina myös tähän kokonaisuuteen liittyvä lainsäädäntö ja varsinkin henkilötietojen käsittelyä koskeva kokonaisuus.
Poliisihallitusta on kritisoitu siitä, että kentällä kameroita käyttävien poliisien mielipiteitä ei ole kyselty.
– Olen yksi pääkäyttäjistä Helsingin poliisilaitoksella ja olen kouluttanut sekä Helsingissä että Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen henkilöstöä tähän kameraan. Poliisihallitus ei ilmeisesti ole ollut riittävissä määrin kiinnostunut, mikä loppukäyttäjän näkemys tästä asiasta on. Minuun suoraan ei ainakaan kukaan Poliisihallituksesta ole ollut yhteydessä kysyäkseen näistä kokemuksia, kertoo poliisi Sebastian Söderholm.
Arvelinin mukaan kameroiden käyttäjiä kuultiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, kun "haalarikameratyöryhmä" laati loppuraporttinsa käyttökokemuksesta ja kameroiden käyttöönotosta.
– Sen jälkeen ei ole kuultu. Tuommoinen piikki osuu kyllä syvälle asiantuntija-itsetuntoon, että ei olla näin tehty, Arvelin myöntää.
Lisää aiheesta: Poliisin haalarikameroiden käyttöönotto viivästyy edelleen – poliisien työtä saatetaan ajoittain seurata suorana lähetyksenä
Tarkkaa ohjeistusta vaaditaan
Poliisihallitus on tällä hetkellä laatimassa ohjeistusta kameroista. Arvelinin mukaan ohjeistusta laatiessa tullaan kuitenkin viimeistään käymään käyttäjien kokemuksia läpi.
Kameroiden käyttöönotto on viivästynyt, milloin ne sitten saadaan käyttöön?
– Tekninen vaihtoehto, mikä tässä on valittu, eli älykännykän moniajo ja sen hyödyntäminen haalarikamerana, edellyttää lisäosan, jonka alustava aikataulu näyttää menevän ensi vuoden keväälle, Arvelin kertoo.
Ensi kevät on siis tämänhetkinen alustava aikataulu. Ohjeistus voisi olla valmis ensi vuoden alussa.
– Tähän malttamattomuuteen liittyy se, että halutaan ihan selkeä ohjeistus ja koordinaatio. Sitten kun näitä laitteita valitaan, kentällä on se oma kokemus, kertoo puheenjohtaja Jonne Rinne Suomen Poliisijärjestöjen Liitosta.
Ohjeistus on tärkeää muun muassa yksityisyyden suojaan liittyvien asioiden vuoksi.
– Kun uusi laite otetaan meillä käyttöön, niin kyllä siihen halutaan selkeä ohjeistus. Jotta se ei ole yksittäisen konstaapelin valittavissa.
Itsekriminointisuoja aiheuttaa kysymyksiä
Itsekriminointisuojaan liittyvät asiat mietityttävät poliiseja. Isekriminointisuoja tarkoittaa sitä, että kenenkään ei tarvitse auttaa omaa syytettään tai antaa todisteita itseään vastaan.
Jos poliisi tekee esimerkiksi virheen kentällä ja kamera kuvaa sen, asiaan liittyy kysymyksiä. Itsekriminointisuojan nojalla, poliisin ei tarvitsisi toimittaa todistusaineistoa itseään vastaan eteenpäin.
Kameraa kantavalla poliisilla on itsellään päätäntävalta siitä, onko kamera päällä, ja tallennetaanko kameraan kuvattua materiaalia vai poistetaanko se.
– Itsekriminointisuoja koskee vain henkilöä itseään. Jos hänen videolleen tallentuu minun mahdollinen väärinkäytökseni, se on todistusaineistoa, se on hävittämiskiellossa. Vastaavasti, jos minun hallussani ollut kamera takavarikoidaan, se on edelleen todistusaineistoa.
– Se liittyy hyvin teoreettiseen kysymykseen. Jos itse omalla toiminnallaan tämä aineisto syntyy, voidaanko sanoa, että virkamieslain perusteella sinun on vietävä aineisto ja tallennettava se poliisijärjestelmään ja saatettava itsesi syytevaaraan? Rinne selittää.
Itsekriminointisuojaan liittyvällä harmaalla alueella on vielä paljon avonaisia kysymyksiä.
Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen MTV3-kavalla tiistaisin kello 22.30.