Hallitus on esittänyt lahjaveron alarajan nostamista 4 000 eurosta 5 000 euroon. Lahjaveron idea on yksinkertainen, mutta lahjaverotus askarruttaa kuitenkin monia. Mikä lasketaan lahjaksi ja mikä ei?
Lahjaveron idea on tämä: veroa on maksettava, kun omaisuus siirtyy henkilöltä toiselle lahjana, joka ylittää kertasummana tai kolmen vuoden sisällä annetuissa erissä 4 000 euroa.
Perintö- ja lahjaverouudistus on virkamiespohjan lausuntokierroksella ja lopullisia päätöksiä tehdään budjettiriihessä.
Mikäli esitys menee läpi, perintö-ja lahjaverotus kevenee kaikissa portaissa. Esityksen mukaan pienemmät omaisuudet kannattaa antaa ensimmäisen veroluokan mukaan perintönä, mutta suuret omaisuudet lahjana.
Lahjaverotuksessa pienin verotettava määrä on nousemassa 4 000 eurosta 5 000 euroon.
Verohallinnon ylitarkastaja Jarmo Salminen painottaa, että lahjaverotuksessa on kysymys vastikkeettoman varallisuuden lisäyksen verottamisesta.
– Jos annat vaikka käytetyn auton lapsellesi ja sen käypä arvo on 4 500 euroa, silloin lahjaveroilmoitus on tehtävä ja veroa maksettava. On ihan sama, onko kyseessä tavara vai suora rahalahjoitus. Jos lahjan arvo on puolestaan alle 4 000 euroa, ilmoitusta ei tarvitse tehdä, Salminen sanoo.
Mistä ei tarvitse maksaa veroa?
Lahjaverosta verovapaita lahjoituksia kuitenkin riittää.
Lahjaveroa ei tarvitse maksaa esimerkiksi lahjana annetusta koti-irtaimistosta tai koulutukseen ja kasvatukseen liittyvistä lahjoituksista, kuten erääntyneistä koulumaksuista tai opiskelija-asunnon erääntyneen vuokran maksamisesta opiskelijan puolesta.