Älykodin tekniikka perustuu automaatioon, joka tekee asumisesta mukavampaa. Asukas voi hallinnoida järjestelmää esimerkiksi älypuhelimellaan tai tabletillaan.
Ihminen päätyy asumaan älykotiin usein sen takia, että hän toivoo arkeensa helpotusta. Tämän älykoti takaakin, sillä se sitoo kodintekniikan järjestelmään, jota asukas voi hallita napin painalluksella. Jos osaa käyttää puhelinta tai tablettia, oppii myös käyttämään älykodin järjestelmiä, sanoo Wellness Engineering Oy:n toimitusjohtaja Mika Lähteenmäki.
– Tietoteknisistä taidoista on etua, mutta järjestelmä suunnitellaan yleensä käyttäjä edellä. Se tarkoittaa sitä, että käyttöjärjestelmän voi tehdä hyvin helppokäyttöiseksi, eikä käyttäjän tarvitse olla tekniikkaguru.
Jos peukalo on täysin keskellä kämmentä, ei välttämättä kannata haaveilla älykodista, sillä Lähteenmäki sanoo, että olisi toivottavaa, että järjestelmän käyttäjällä olisi jonkinlaista ymmärrystä kiinteistötekniikasta.
– Tällöin asukas ymmärtää järjestelmän sidosryhmät: Jos muutan tätä, mihin se vaikuttaa?
Yksi järjestelmä, monta toimintoa
Tämän päivän älyasuminen tarkoittaa yleensä automatisoitua turvajärjestelmää, valaistusta, lämmitystä, ilmastointia sekä viihde-elektroniikkaa. Lähteenmäki mainitsee, että automatisoitu valaistus ja lämmitys ovat asiakkaiden toiveiden kärkipäässä.
– Valoihin halutaan erilaisia etäohjauksia ja himmennyksiä. Pääidea älykotiasumisessa on se, että yksi järjestelmä hoitaa koko kodin toiminnot, eli eri tarkoituksiin ei tarvita erillisiä järjestelmiä.
Lähteenmäki sanoo, että tilanne, jossa järjestelmän tekniikka pettää ja kodin toiminnot kaatuisivat samanaikaisesti, on epätodennäköinen.
– Järjestelmiin pyritään tekemään varmistuksia, jotka estävät esimerkiksi sen, että kriittiset toiminnot, kuten lämmitys, lakkaisivat toimimasta. Sama tilanne voi käydä normaalikiinteistössä, kun sulake palaa. Ero on siinä, että sulakkeen vaihtaminen on nopeampaa kuin älyjärjestelmän korjaaminen.