Rahapeliautomaattien määrän rajoittaminen ja rahapelien pelaajan pakollinen tunnistautuminen vähentäisivät rahapelihaittoja.
Näin arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rahapeli- ja päihdeasiantuntijoiden ryhmä. Se pitää parhaana tutkimusnäyttönä Norjaa, jossa rahapeliautomaattien poistaminen vähensi merkittävästi rahapeliongelmia. Norjassa peliautomaatit poistettiin kaupoista vuonna 2007. Veikkaus on pitkään vastustanut peliautomaattien rajaamista erillisiin pelisaleihin.
Työryhmän mukaan ongelmapelaamisen haittoja voisi vähentää myös pakottamalla pelaajat itse asettamaan raja peliin käytettävälle summalle sekä rajoittamalla pelaamista anniskelupaikoissa. Ryhmän mukaan nuoret, jo peliongelmia kokeneet sekä sosioekonomisesti heikommassa asemat olevat ovat alttiita rahapeleistä aiheutuville haitoille.
Saarikko otti vastaan ehdotukset
Toinen sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta toiminut työryhmä esittää rahapelihaittojen ehkäisemiseen ja hoitoon perustettavaksi Pelihaittakeskusta, johon koottaisiin nykyiset organisaatiot. Työryhmä esittää, että pelaajien olisi pakko tunnistautua vähintään pelatessaan pelejä, jotka sisältävät erityisen riskin pelihaittaan. Samalla se helpottaisi pelien ikärajavalvontaa.
Ryhmän mukaan arpajaislakiin pitäisi lisätä linjauksia rahapelien myyntipaikkojen ja pelipisteiden sijoittelusta. Ryhmä haluaa linjauksia suhteessa alueen sosioekonomiseen asemaan, rahapelien määrään alueella ja riskiryhmiin.
Suomi on uinut vastavirtaan, kun rahapelaajien osuuden kehitystä verrataan naapurimaihin, joissa pelaajien osuus väestössä on laskenut. Vuosina 2011–2015 riskipelaajien osuus kasvoi Suomessa 11 prosentista 15 prosenttiin. Peliongelmaisia suomalaisia on yli 120 000. Lähes joka viidennellä suomalaisella oli vuonna 2015 läheinen, jolla on rahapeliongelma.