THL:n verkkopalvelu maksanut jo 1,4 miljoonaa euroa – Startup-yritys teki saman 60 000 eurolla

Pohjoista kohti mennessä osumat harvenevat lähes olemattomiin. Kemistä palvelu osaa listata vain kahdeksan palvelua, Rovaniemeltä ei yhtään.

Palveluntarjoajien hakemista ja vertailua vaikeuttaa tietojen vajavaisuuden lisäksi myös se, että kaikille niistä ei ole määritelty asianmukaisia hakusanatärppejä.

Osan yrityksistä voi löytää ainoastaan tekemällä haun yrityksen nimellä. Esimerkiksi Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:n voi löytää kirjoittamalla hakukenttään ”mehiläinen”, mutta ei hakusanalla ”lääkäri”.

0:49

Puutteellinen hakukone taistelee sivuston perimmäistä tarkoitusta vastaan. Sen tulisi helpottaa palveluiden löytämistä ja vertailua, ei aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa.

Vaikka sivustolta löytyy tietoja yli 6500 palveluntarjoajasta, niiden selaamisesta on tehty vaivalloista, eikä oikean palvelun löytäminen ole aina helppoa.

Hankkeeseen valunut 1,4 miljoonaa 

Palveluvaaka.fi-portaalia ryhdyttiin suunnittelemaan vuonna 2008 ja ensimmäinen versio valmistui 2011. Samoihin aikoihin käynnistyi hallituksen kärkihanke SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vaikuttamisohjelma), jonka puitteissa sivustoa päätettiin alkaa uudistaa.

Uuden Palveluvaaka.fi-sivuston ja palveluntarjoajien tietoja säilövän tietokannan tekninen toteutus ostettiin verkkopalveluita tarjoavalta Solita Oy:ltä kilpailutuksen päätteeksi. Projektin tavoitehinnaksi määriteltiin 184 000 euroa, mutta pelivaraa jätettiin 239 200 euroon saakka.

Hankkeen lopulliset kustannukset liikkuvat kuitenkin täysin toisissa mittasuhteissa: THL:n tietorakenteet-yksikön yksikönpäällikkö ja Palveluvaaka-hankkeen ohjausryhmään kuuluva Jarmo Kärki arvioi, että kokonaisuudessaan hankkeeseen käytettiin noin 1,4 miljoonaa euroa vuosien 2010 ja 2015 välillä.

Summasta noin 680 000 euroa meni henkilökustannuksiin ja loput käytettiin palveluiden ostoon ulkopuolisilta toimijoilta. Jäljelle jäävään reilun 700 000 euron pottiin on laskettu Solitan osuuden lisäksi myös viestintä- ja testauspalveluita, joita hankittiin yksityisiltä yrityksiltä.

Osa isompaa projektia

Kärki painottaa, että 1,4 miljoonan euron kustannusarvio on suuntaa-antava, sillä Palveluvaaka-projekti oli osa SADe-ohjelmaa ja hankkeen kustannukset olivat osa suurempaa kokonaisuutta.

– Luulen, että se on tarkin tieto mitä siitä pystyy jälkikäteen irti ottamaan. Se tosiaan sisältää sen, että se on pitkä prosessi.

Myöskään SADe-ohjelman entinen ohjelmapäällikkö, Marjukka Saarijärvi valtiovarainministeriöstä ei tiedä tarkalleen, paljonko Palveluvaaka.fi-sivuston uudistukseen käytettiin rahaa.

– Palveluvaa'an kehittäminen oli osa SADe-ohjelmaa, jota vedin viime vuoden loppuun asti. Kun olin ohjelmapäällikkönä, me emme seuranneet palvelutason kustannuksia.

Palvelujen kehittäminen ja ylläpito maksaa. Välillä yli odotusten.

Tekninen toteutus ulkopuolelta 

Sivuston ja palveluhakemisto-tietokannan kehitys aloitettiin vuoden 2014 maaliskuussa. Projekti ei kuitenkaan edennyt suunnitellusti ja palveluiden toteutus viivästyi.

Aiemmin Palveluvaaka-hankkeen projektipäällikkönä työskennellyt Salla Sainio muistelee, että Solitalle olisi lopulta maksettu lähes kaksi kertaa enemmän kuin alun perin oli sovittu.

– Solitan summassa oli perusosa ja lisäoptio, ja se lisäoptiokin käytettiin kokonaan tämän rakentamiseen. Lisäoption kanssa se nousee minun muistini mukaan 400 000 euroon tai vähän ylikin, Sainio kertoo.

THL uskoo palvelun tulevaisuuteen 

Vaikka Palveluvaaka.fi on avattu jo viime syksynä, se on jäänyt suhteellisen tuntemattomaksi. Vain yksittäisten palveluntarjoajien kohdalle on jätetty asiakaspalautteita.

Hankkeen nykyinen projektipäällikkö Niina Peränen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että sivustoa ei ole lanseerattu julkisesti, sillä palvelun tietokanta kaipaa vielä täydennystä. Hän toivoo että sivusto saataisiin edustuskuntoon vuoden loppuun mennessä.

– Minulla olisi toiveena, että loppuvuodesta olisimme saaneet palvelun siihen malliin, että voisimme lähteä (markkinoimaan) sitä vähän laajemmin. Jos saisimme alueellista kattavuutta selkeästi isommaksi niin voisimme lähteä sitä osittain lanseeraamaan.

Osa sivustolla esitetyistä tiedoista kerätään erilaisista rekistereistä, mutta suurin osa tiedoista toimitetaan THL:lle suoraan kunnista, kaupungeista ja yrityksistä. Tietoja ei kerätä aktiivisesti, vaan palveluntuottajat saavat ilmoittaa olemassaolostaan omatoimisesti.

– Saamme tietyt perustiedot hakemistoon kansallisista rekistereistä. Siellä on käytännössä yksityisiä ja julkisia toimijoita. Näitä tietoja palveluntuottajia kutsutaan täydentämään. Aloitimme tiedonkeruun viime syksynä julkisen sektorin kanssa. Yksityiset toimijat, jotka tuottavat palveluita myös julkiselle sektorille ovat saaneet maaliskuusta lähtien tuottaa tietoja sinne.

Vaikka tietojen koostaminen on palveluntuottajien vastuulla, Peränen luottaa siihen, että hakemisto saadaan ajan mittaan kattavaksi.

– Tällä hetkellä palveluntuottajat ovat lähteneet täyttämään tietoja kauhean hyvin. Olen luottavainen sen suhteen, että tällä on kysyntää ja palveluntuottajat lähtevät mukaan. Siltä se tällä hetkellä näyttääkin.

Vastaava palvelu 60 000 eurolla 

Kun Palveluvaaka.fi:n kustannuksiksi arvioidaan huikeat 1,4 miljoonaa euroa, on yksityisellä puolella onnistuttu luomaan kilpaileva sivusto murto-osalla tästä.

Lääkärihinta.fi syntyi neljän opiskelijan voimin puolessa vuodessa ja sivuston kehittämiseen käytettiin toimitusjohtaja Kristian Ahlersin mukaan noin 60 000 euroa.

Palvelun taustalla oleva eMedi Innovations Oy on myös ehditty jo valita Suomen 15 lupaavimman digitaaliseen terveydenhuoltoon liittyvän startupin joukkoon.

Lääkärihinta.fi pyrkii vastaamaan hyvin pitkälti samoihin kysymyksiin kuin THL:n Palveluvaaka: Sivulle on koostettu yksityisten ja julkisten terveyspalveluiden hintoja, aukioloaikoja ja sijainteja.

Yksityisen Lääkärihinta.fi:n luominen maksoi kehittäjien mukaan noin 60 000 euroa.

Ahlers kertoo seuranneensa Palveluvaaka-hanketta ja suhtautuvansa sen tulevaisuuteen skeptisesti. Hän ei usko, että palveluun saadaan kerättyä kattavia tietoja etenkään yksityisistä palveluntarjoajista.

– On toiveajattelua, että palveluntarjoajat kävisivät itse täyttämässä lomakkeita ja sitä myötä saataisiin tietoa. Meillä on yksityiseltä puolelta hintatiedot yli 400 lääkäri-, hammaslääkäri- tai kuvantamispalveluasemasta. Niistä alle 100 on lähettänyt hintatietonsa meille itse, hän sanoo.

Ahlersin mukaan Palveluvaa’an ongelmana on myös se, että sivustolta löytyviin asiakaspalautteisiin on vaikea luottaa. Sivustolla voi käydä arvioimassa esimerkiksi yksityisen hammaslääkäriaseman palvelun laatua, vaikkei olisi koskaan edes asioinut kyseisessä paikassa.

– Kun yritykset kilpailevat keskenään, ei ole tätä päivää, että voi käydä haukkumassa jotain toista. Pitää olla palvelukokemus, että voi arvioida palvelua.

Hankkeen rahoitusta ei varmistettu

Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on ottanut kantaa Palveluvaaka-hankkeeseen. VTV:n huhtikuussa julkaistussa raportissa arvioidaan, että sivustoa ja siihen liittyvää tietokantaa lähdettiin kehittämään ilman, että hankkeen tuotantovaiheen rahoitusta oli varmistettu. 

Projektille oltiin haettu rahoitusta vasta, kun palvelu oli jo teknisesti lähes valmiina.

Neljä vuotta aiemmin julkaistussa raportissa VTV huomautti Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta lähes samankaltaisesta toiminnasta. Tuolloin TerveSuomi.fi-palvelua oltiin kehitetty, vaikka sen rahoituksesta ei ollut varmuutta.

Sivuston oli tarkoitus tarjota kansalaisille riippumatonta ja luotettavaa asiantuntijatietoa terveyteen liittyvissä asioissa. Se saatiin valmiiksi ja avattiin toukokuussa 2009. Palvelu ehti olla auki kuitenkin vain kaksi vuotta.

THL:n viestintä ja vaikuttamisosaston johtaja Päivi Väyrynen kertoi vuonna 2011 Lääkärilehdelle, että sosiaali- ja terveysministeriön rahoitus loppui, kun hanke saatiin valmiiksi. Hankkeen budjetti putosi nollaan, eikä resursseja sivuston ylläpitoon enää löytynyt.

VTV arvioi tuoreessa raportissaan, että sosiaali- ja terveysministeriön sekä THL:n mallit sähköisten terveydenhuoltoon liittyvien palveluiden tuottamisesta eivät ole kaikilta osin perustuneet taloudellisiin ja toiminnallisiin tarkoituksenmukaisuusarvioihin ja että ne eivät ole johdonmukaisia.

– Tuloksellisuustarkastuskertomuksissa 158/2008 ja 1/2012 on todettu, että hajautetut sähköisten palveluiden kehittämis- ja tuotantomallit ovat käytännössä tehottomia, koska palveluita ei saada laajaan valtakunnalliseen käyttöön vaan ne jäävät rajatuiksi alueellisiksi toteutuksiksi valtakunnallisesta rahoituksesta huolimatta.

Palveluvaa'an tulevaisuus vaakalaudalla?

Palveluvaaka-hankkeen projektipäällikkönä työskennellyt Salla Sainio kertoo, että myös Palveluvaa’an tulevaisuus on hieman epävarma. Sivuston kehitys rahoitettiin SADe-ohjelman puitteissa myönnetyillä varoilla. Ohjelma kuitenkin päättyi viime vuonna.

– Nyt ollaan perusrahoituksella ja tilanne on meidän talossa se mikä on. Ei meillä ole nyt mitään suuria voimavaroja viedä nimenomaan tätä Palveluvaaka-osiota eteenpäin.

Sainio kuitenkin uskoo, että Palveluvaaka-sivuston kanssa uusittu palveluhakemisto-tietokanta jatkaa tulevaisuudessa elämäänsä, sillä sen sisältämiä tietoja palveluntarjoajista voidaan hyödyntää myös muiden hankkeiden yhteydessä.

– Hakemistolla on tulevaisuutta ainakin Palveluväylä-hankkeen osalta. Se turvaa hakemiston tulevaisuutta ja tekee järkeväksi sen massiivisen tiedonkeruun, mitä tässä nyt tehdään kentän kanssa.