THL:n asiantuntija: Ainakin 500 kuollut kausi-influenssaan Suomessa – 200 000 rokotetta roskikseen: "Tuntuu hullulta"

2:39

Kausi-influenssa on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen vaisu. Silti asiantuntija arvioi Suomessa ainakin 500 ihmisen kuolleen tautiin meneillään olevalla kaudella. Moni riskiryhmään kuuluva ei ota rokotetta. Se näkyy niin, että tänäkin keväänä 200 000 rokotetta päätyy roskiin.

– Meillä on tartuntatautirekisteriin ilmoitettu 12 310 influenssalöydöstä. Niistä yli 10 000 on A-virusta ja runsas 2000 kappaletta B-virusta. Tämä on jäävuoren huippu, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek. 

Millaisista määristä influenssan suhteen voidaan puhua?

– Varmaan 10 prosenttia väestöstä on kohdannut influenssaviruksen. Kuinka moni niistä sairastuu, on ikäriippuvainen asia.

Epidemian arvioidaan olevan loppupuolella tämän kevään osalta.

– Epidemia kurvaa alaspäin. Kaiken kaikkiaan kausi on ollut lievä, ja se edelleen jatkuu, mutta lievänä.

Kuinka suuri osa väestöstä sairastuu normaalivuotena influenssaan?

– Se liikkuu viiden ja 20 prosentin välillä. Riippuu siitä, kuinka paljon virus on maapalloa kiertäessään muuntunut ja kuinka hyvin rokotevirukset vastaavat kiertäviä viruksia. Jos vastaavuus on huono, nähdään enemmän tautitapauksia. 

Tänä vuonna epidemiapiikkiä ei tullut oikeastaan ollenkaan.

– Kaunista piikkiä, joka yleensä joka kautena on, ei ole tänä kautena nähty.

Kuinka harvinaista on se, että piikkiä ei tule ollenkaan?

– Se on hyvin harvinaista. Yleensä piikki nähdään alkuvuodesta. Tänä vuonna on ollut hyvin matelevaista.

Koronaan liitetyt hygieniasäännöt vähentäneet influenssan ilmaantuvuutta

Miksi tämä vuosi on poikkeus säännössä?

– Influenssa on arvaamaton. Meillä on neljä eri influenssavirusta ja ne elää omaa elämäänsä. Ne tulevat eteläiseltä pallonpuoliskolta, kiertää Yhdysvaltojen kautta lännestä ja tulevat sitten tänne pohjoiseen. Yksi syy tietysti voi olla se, että rokotteet ovat purreet, mutta kyllä tässä jotain muutakin on. 

– Koronan kohdalla nämä hygieniasäännöt yskimisestä, etäisyydestä ja käsienpesusta ovat selvästi vähentäneet influenssan ilmaantuvuutta. 

Kuinka vaarallinen influenssa on?

– Influenssa on vaarallisimmillaan tappava tauti. Lievimmillään se aiheuttaa nuhaa tai ei oireita ollenkaan.

Influenssaan kuolee joka vuosi arviolta 500–2000 suomalaista

Asiantuntija arvioi Suomessa ainakin 500 ihmisen kuolleen tautiin meneillään olevalla kaudella.

– Arvio on 500–2000. Vaihtelee sen mukaan, kuinka hyvin rokote suojaa. 

Osuuko tämän vuoden influenssa tuohon 500–2000 kuoleman välille?

– Kyllä se sille välille varmasti asettuu. En usko, että se on siellä ääripäässä, koska kausi on ollut lievempi kuin aikaisemmin, mutta joka vuosi ihmisiä kuolee sadoittain influenssaan. 

– Kyllä influenssakuolleisuus on huomattava. Onko se yhtä huomattava kuin korona, niin sen aika näyttää. Olemme tietojen alkuvaiheessa koronan suhteen. Influenssassa pienet lapset sairastavat paljon. Koronan suhteen näyttää siltä, että pienet lapset eivät sairastu niin vakavasti kuin aikuiset tai ikäihmiset.

Suhtautuvatko suomalaiset influenssaan liian kepeästi?

– Näin voisi ajatella. Onko sitten niin, että influenssaan on jotenkin totuttu? Osin siihen vaikuttaa se, että monilla ihmisillä on jo ennestään influenssaimmuniteettia. Ehkä ihmiset ovat tuudittautuneet siihen, että heidän kohdallaan influenssa ei olisi niin vakava tauti, ja tämähän ei aina pidä paikkaansa. 

"2009 influenssapandemiassa oltiin hyvin samanlaisessa tilanteessa kuin mitä nyt ollaan koronan kanssa"

Voiko koronaa ja influenssaa verrata jollain tavalla?

– Kyllä niitä voi siinä mielessä verrata sillä tavalla, että molemmat saattavat johtaa hyvinkin vakavaan tautiin ja molemmista pahimmillaan seuraamuksena on kuolema. Vanhemmat ihmiset, joilla on jo perustauteja, jotka ovat heidät haurastuttaneet, ovat sellaisia ihmisiä, jotka kuolevat influenssaan. Mutta ei influenssakuolema nuorella ihmisellä täysin tuntematon ole. Varsinkin, jos on laaja väestöpohja, kuten Yhdysvalloissa, niin kyllä siellä nähdään jopa lasten influenssakuolemia. Siinä mielessä näillä on yhtäläisyyksiä. 

– Koronan osalta ei ole aikaisempaa immuniteettia. Se tekee siitä erilaisen. Toki on aikoja, jolloin tulee täysin uusi influenssavirus ja silloin puhutaan influenssapandemiasta, kuten 2009, jolloin aikaisempaa immuniteettia ei ole ja silloin ollaan hyvin samanlaisessa, mitä me nyt ollaan koronan kanssa, arvioi Nohynek. 

"Joka vuosi ollaan heitetty 200 000 annosta roskiin"

Rokotekattavuudessa on pientä laskua. Ikäihmisten rokotekattavuus on tänä vuonna hieman alempi kuin edellisellä kaudella. Vajaa puolet yli 65-vuotiaista otti influenssa-rokotteen.

Rokotteita menee keväisin roskiin liki miljoonan euron arvosta. 

– Tuntuu hullulta heittää niitä roskikseen kevätkaudella niin kuin me joka vuosi ollaan heitetty 200 000 annosta. Toivoisi, että ihmiset, joille niitä ostetaan ja jotka on oikeutettuja ilmaiseen rokotukseen, kävisivät sen hakemassa. 

Rokotekattavuus ei ole nousussa?

– Näin juuri. Maailman terveysjärjestön tavoite on, että 75 prosenttia väestöstä olisi saanut rokotteen. Tähän me emme ole koskaan päässeet, Nohynek päättää. 

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja