Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maaliskuun alun niin sanottu kauhuskenaario 2 600–11 200 päivittäisestä uudesta tartunnasta kuntavaalien aikaan ei osunut lähellekään. Viime viikkoina tartunnat ovat olleet lasku-, eivätkä noususuunnassa, ja viime päivinä uusia raportoituja tartuntoja on ollut päivittäin paristasadasta noin 450:een.
Kyseinen laskelma vaikutti oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan päätökseen kuntavaalien siirtämisestä. Oikeusministeriö pyysi laskelman sisältänyttä lausuntoa tautitilanteen kehittymisestä puhelimitse maaliskuisena perjantaina vain päivää ennen kuin linjaus vaalien siirrosta tehtiin. Linjaus tehtiin lauantaina 6. maaliskuuta.
THL:n mallintajat olivat johtaja Mika Salmisen mukaan tuolloin lomalla. Laitoksessa laskettiin vuodenvaihteen jälkeisen kehityksen pohjalta näkymä siitä, miten tilanne voisi pahimmillaan kehittyä.
– Teimme laskelman kaavalla, jota mallintajat käyttävät peruslaskelmissaan. Rajoitusten vaikutusta ei tässä aikataulussa voitu ottaa huomioon, Salminen sanoo.
Vaalien siirtopäätös oli tuolloin venynyt hetkeen, jolloin oli pakko saada aikaan nopeasti päätös siitä, siirretäänkö vaaleja vai ei. Salminen ei silti syytä ministeriötä kiireestä.
– Kiire ei johtunut huonosta suunnittelusta vaan siitä, että epidemia liikkuu nopeasti. Tilanne oli kehittynyt nopeasti hitaasta kasvusta nopeaan kasvuun. Vaikka laskelma tehtiin nopeasti, huonolla tuurilla se olisi voinut silti toteutua, Salminen sanoo.
Lue myös: Monessa kunnassa on vaikeuksia löytää riittävästi vaalivirkailijoita – kuntavaalien siirto toi lisähaasteita: "Paljon on vielä töitä tehtävänä"
Oikeusministeriössä ei esitetty lisäkysymyksiä
Oikeusministeriön vaalijohtajan Arto Jääskeläisen mukaan ministeriössä ei myöskään ollut osaamista kysyä tarkemmin siitä, mikä olisi näiden mallinnusten todennäköisyys.
– Lausunto tuli valtiosihteerille pyynnöstä ja se annettiin sellaisenaan puoluesihteereille. THL:n Salminen oli kokouksessa esittelemässä lausuntoa. Veikkaan, että meistä muista ei kellään ollut mitään mahdollisuuksia kyseenalaistaa asiantuntijaviranomaisen näkemystä, Jääskeläinen sanoo.
Vaalien siirrosta koitunutta lisäaikaa on sittemmin käytetty uudenlaisiin vaalijärjestelyihin, joihin ei ennen siirtoa ollut ryhdytty. Esimerkiksi ennakkoäänestysaikaa pidennettiin ja järjestettiin mahdollisuus äänestää autosta drive-in-tyyliin.THL:ssä mallintamista tekevä erikoistutkija Simopekka Vänskä toteaa, että itse laskelma oli ihan oikein tehty ja piti paikkansa. Laskelmien pohjana käytetyt tartuttavuusluvut kuitenkin lähtivät laskuun jo seuraavalla viikolla.
– Ennen kuin laskelman oletetulle epärealistisuudelle kukaan enempää naureskelee, kannattaa huomata, että tartuttavuusluvun oli arvioitu olleen jopa korkeammalla tasolla lähes koko syksyn. Kontaktien vähentyminen maaliskuussa on todellakin tapahtunut kreivin aikaan, talvilomalla laskelman tekemisen aikaan ollut Vänskä sanoo.
Lausunnosta puuttui myönteinen kehityskulku
STT pyysi arviota THL:n ministeriölle toimittamasta lausunnosta ja laskelmasta myös Aalto-yliopiston sovelletun matematiikan professorilta Lasse Leskelältä, joka tutkii tällä hetkellä epidemian mallintamista. Hänen mukaansa THL:n oikeusministeriölle toimittaman lausunnon kommunikointi on ongelmallista.
– Tulevaisuudessa on aina kaksi puolta. Optimistisissa skenaarioissa rajoitustoimet ja rokotukset hillitsevät epidemiaa. Pessimistisissä skenaarioissa uudet variantit kiihdyttävät epidemian kasvua ja ihmiset eivät noudata rajoituksia riittävän hyvin. Lausunnossa oli sanallisesti kuvailtu optimistisia ja pessimistisiä skenaarioita, mutta lukuarvoisia laskelmia oli esitetty vain pessimistisille skenaarioille.
Leskelä toteaa, että selvyyden vuoksi myös positiivisia matemaattisia laskelmia olisi ollut syytä olla mukana. Rajoitusten vaikutusten mallintaminen yhdeksän viikon päähän on hänen mukaansa kuitenkin aikaa vievää ja vaativaa työtä.
Juttua täydennetty kauttaaltaan 17.4. kello 14.50.