Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa sosiaali- ja terveysministeriölle, että koronapassia voitaisiin käyttää väliaikaisesti tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä olevien työkelpoisuuden varmentamisessa.
Tämä tarkoittaisi sitä, että työnantaja voisi koronapassin avulla varmistaa, että työntekijä ei todennäköisesti aiheuta merkittävää tartuntariskiä hoidettavilleen tai kollegoilleen.
– Ehdotuksemme mukaan koronapassista voitaisiin säätää pandemian ajaksi tartuntatautilakiin tilapäinen pykälä, jolla voitaisiin tarvittaessa velvoittaa tai sallia koronapassin käyttö hoivahenkilöstön työkelpoisuuden varmistamisessa. Koronapassin käytöllä voisimme paremmin suojata ikääntyneitä ja muita hoivattavia, THL:n ylilääkäri Otto Helve sanoo THL:n tiedotteessa.
2:31
Koronarokotuksia ei ole syytä lisätä pysyväksi määräykseksi
THL katsoo, että koronarokotusta ei sen sijaan ole tässä vaiheessa syytä lisätä pysyvästi osaksi tartuntalaissa määriteltyä tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien vaatimaa sairastetun taudin tai rokotusten suojaa.
– Koronapassin käyttäminen olisi todennäköisesti nopeampi ratkaisu kuin koronarokotuksen lisääminen osaksi tartuntatautilain sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoilta ja työntekijöiltä vaadittua rokotussuojaa, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kertoo.
– Tällainen tartuntatautilain säädösmuutos tarvitsisi todennäköisesti ajallisesti pitkän valmistelun, mikä pitkittäisi potilaiden terveysturvallisuusriskiä.
THL on toimittanut lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle. STM ja valtioneuvosto päättävät mahdollisesta tartuntatautilain säädösvalmistelusta ja mahdollisesta koronapassin käytön laajentamisesta hoivahenkilöstön rokotussuojan varmentamiseen.
Säädösvalmistelu edellyttää muun muassa siihen liittyvien perusoikeuskysymysten punnintaa.
Lue myös: Rokotustavoite saavutetaan ensi viikolla – mitä sitten tapahtuu? "80 prosenttia on vain luku"
Terveydenhuollon rokotekattavuus korkeampi kuin muilla
Terveydenhuollon ammattiryhmien koronarokotukset ovat THL:n mukaan suurelta osin edenneet hyvin.
Terveydenhuollon ammattilaisten koronarokotuskattavuus oli 23. viime kuuta mennessä suurilta osin ensimmäisen annoksen osalta vähintään 90 prosenttia ja toisen annoksen 80 prosenttia. Luvut ovat korkeammat kuin väestössä keskimäärin.
Terveydenhuollon ammattiryhmistä vähiten rokotuksia ovat ottaneet sosiaalialan hoitajat, kehitysvammaisten hoitajat, kotipalvelutoiminnan kodinhoitajat ja muut lähihoitajat. Näissä ryhmissä ensimmäisen annoksen rokotuskattavuus on 83–85 prosenttia ja toisen annoksen 68–73 prosenttia.
Kaikkein matalin rokotuskattavuus on sekä ensimmäisen että toisen annoksen osalta sosiaalialan hoitajilla. Sosiaalialan hoitajat työskentelevät hoivakodeissa sekä ikääntyneiden asumis- ja palveluyksikössä, joissa asuu ihmisiä, joilla on iän tai sairauksien perusteella erityinen riski saada vakavan koronatauti tai kuolla tautiin.
Ammattiryhmien rokotuskattavuustiedoissa on hyödynnetty Helsinki GSE tilannehuoneen tietoja.
Lue myös: Ravintola-alan rajoitukset jatkuvat ainakin marraskuun puoleenväliin, ala raivoissaan: " Valtioneuvosto käyttää yrittäjiä välineenä painostaa kansalaiset ottamaan koronarokote"
Hoitajien rokotuksista hyötyvät sairaudelle altteimmat
Suomessa käytettävien koronarokotteiden suojateho vakavaa koronatautia vastaan on THL:n mukaan erinomainen.
– Kuten muutkaan rokotukset, myöskään koronarokotus ei tarjoa kaikille yhtä vahvaa suojaa. Esimerkiksi voimakkaan immuunipuutteisilla tai heikkokuntoisilla ikääntyneillä rokotusten suoja jää heikommaksi kuin nuorilla ja terveillä, THL:n tiedotteessa todetaan.
Iän tai perussairauksien vuoksi riskissä olevat voivatkin hyötyä siitä, että heihin kontaktissa olevat ovat saaneet rokotuksen. Vaikka koronarokotus ei kokonaan estä rokotettua tartuttamasta tautia eteenpäin, se kuitenkin merkittävästi vähentää taudin tarttumisen todennäköisyyttä.