Terrorismiharjoituksen syyttäjä kuulustelukidutuksesta: ”Luulin, ettei tällaista tapahdu”

- Kyllä oli suuri hämmästys, että tällainen juttu tuli. Olen ilmeisesti naiivisti ajatellut, että Suomen kaltaisessa maassa on itsestään selvää miten vankeja kohdellaan. Kun näin ei ollutkaan, niin hämmästys on suuri, sanoo ns. terrorismiharjoituksen syyttäjä Marianne Semi.

Kyse on kesällä 2012 pidettyyn terrorismiharjoitukseen liittyneistä tapahtumista. Harjoituksessa oli mukana vain palkattua sotilashenkilöstöä, ei varusmiehiä. Tapauksesta kertoi ensin päivän Ilta-Sanomat.

Mukana oli Semin mukaan ainakin merivoimien erikoistoimintaosasto (ETO), joka on yksi puolustusvoimien erikoisyksiköistä. Se on osa kansallista Erikoisoperaatio-osastoa, joka muodostetaan yhdessä Utin jääkärirykmentin kanssa kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Ilta-Sanomat kertoo, että kolme syytetyistä ja molemmat uhrit ovat Utin jääkärirykmentistä.

Kesän 2012 harjoituksessa osa esitti terroristeja ja osa kuulustelijoita. Kiinniotettujen roolina oli ollut se, että mitään ei kerrota. Kuulustelijoille oli annettu kysymykset, mutta ei ollut kehotettu väkivaltaisiin keinoihin.

"Kuulustelut" etenivät väkivaltaan

Kuulusteluryhmiä harjoituksessa oli useita, mutta kahdessa tapahtumat olivat karanneet käsistä.

Kuulusteltavat oli huputettu ja laitettu rautoihin. – Sitten käytettiin vettä tarkoituksella, että saadaan vastauksia. Kyse ei ollut Guantanamo-tyyppisestä vesikidutuksesta, mutta kasteltiin koko mies ja toista suihkutettiin kovalla paineella naamalle ja osittain suuhunkin, että oli vaikea hengittää, Semi kertoo.

Toinen vesikuulustelun kohteeksi joutunut ”terroristi” oli kertonut tässä vaiheessa joitain tietoja, mutta toiseen käytettiin lisäkeinoja.

Millaisia lisäkeinoja?

- Siinä käytettiin injektioruiskua. Sillä pistettiin. Sitten oli tällainen esine, joka oli peräaukon suulla nyt ainakin. En tiedä työnnettiinkö.

- Suoraan kidutukseen verrattavaa kuulustelutekniikkaa, Semi sanoo. Oikeudenkäynnissä arveltiin, että kuulustelu kesti puolesta tunnista puoleentoista tuntiin.

Syytteessä on kahdeksan sotilasta. Kahta esimiestä syytetään palvelusrikoksesta, koska he eivät valvoneet tilannetta. Yksi on niin ikään syytteessä palvelusrikoksesta, koska hän ei keskeyttänyt tilannetta. Varsinaisia kuulustelijoita oli kahdessa ryhmässä yhteensä viisi. Rikosnimikkeinä ovat pahoinpitely, törkeä pahoinpitely ja törkeä kunnianloukkaus.

Syytetyt myönsivät menettelytavan, mutta kiistivät rikokset.

Kuulustelijat ovat värvättyjä sopimussotilaita. Alun perin kolme sotilasta on pidätetty virasta, mutta yksi on sittemmin irtisanoutunut.

"Erittäin poikkeuksellinen"

Muun muassa sotilasrikosasioita syyttävä Semi kuvaa tapausta erittäin poikkeuksellisesti. - Simputustapauksia on ollut, mutta ei mitään näin raskasta.

Uhrit eivät itse tehneet rikosilmoitusta, vaan sana oli kiirinyt ja tapahtumista kuullut upseeri oli tehnyt tutkintapyynnön.

Onko tällaista voinut tapahtua aiemmin?

- Minulle ei jäänyt sellaista käsitystä, mutta kyllä siellä oikeussalissa näin väitettiin.

Semin mukaan nämä väitteet jäivät ilmaan.

Semin käsityksen mukaan harjoituksen tarkoituksena ei ollut valmentaa sen paremmin kuulusteltavia tai kuulustelijoita kovien keinojen käyttöön. – Vaikea kuvitella, että siellä käytettäisiin aitoja kidutuskeinoja ihmisiin. Eli sellainen harjoitus ei ollut.

Syyttäjän mukaan jokaiselle suomalaiselle sotilaalle pitäisi olla selvää miten vankeja kuuluu oikeasti kohdella.

Semin mukaan pääesikunta on auttanut ja suhtautunut myönteisesti tutkintaa.

- Uskon, että puolustusvoimissa on opittu valtavasti.

Käräjäoikeus antaa päätöksen 20. marraskuuta.

Lue myös:

    Uusimmat