MTV Uutiset näytti Moskovan terrori-iskuun liittyviä videoita Karhuryhmän entiselle poliisille Harri Gustafsbergille sekä entiselle KRP:n rikosylikomisariolle Thomas Elfgrenille, joista molemmilla on valtava kokemus poliisitehtävistä kautta linjan.
Moskovan konserttisaliin perjantai-iltana tehdyssä terrori-iskussa on kuollut ainakin 143 ihmistä ja loukkaantunut yli 140 ihmistä. Terroristijärjestö Isis-K on ilmoittautunut iskun tekijäksi.
Esitimme asiantuntijoille yhdeksän kysymystä Venäjän terrori-iskusta ja yleisesti tilanteista, joissa siviilien henki on terroristien uhkaamana.
Katso koko lähetys jutun alussa olevalta videolta.
KRP:n entinen rikosylikomisario Thomas Elfgren muistuttaa, että Moskovan iskun tapahtumat ovat edelleen vaikeasti arvioitavissa, koska varmaa tietoa ei ole saatavilla.
– Voidaan olla kohtalaisen varmoja siitä, että tällaista perusteellisesta selvitystä, mikä me tehtäisiin täällä Suomessa, tuskin tullaan Venäjällä tekemään ja jos tehdään, sitä ei anneta ainakaan laajempaan kulutukseen, Elfgren kertoo.
Miten poliisi valmistautuu tällaiseen tehtävään, jossa yhdistyy palava rakennus sekä isku siviilejä vastaan?
– Se on todella hankalaa, koska siihen voi joutua yhdistämään savusukellusta, happilaitteita ja muuta erikoiskoulutusta. Mitä enemmän toimijoita on paikalla, sitä hankalammaksi se myös yleensä käy. Vaikka äkkiä voisi kuvitella, että mitä enemmän porukkaa, sen helpompaa. Siinä on keskinäistä viestintää, ymmärrystä, päätöksenteon ketjuja ja myös inhimillisiä erehdyksiä, sanoo Gustafsberg.
Mikä on tässä tilanteessa poliisin tärkein tehtävä?
– Avustetaan niitä, joita voidaan avustaa sekä paikan eristäminen. Lisävahingot yritetään saada mahdollisimman pieniksi. Yhtä tärkeää on myös se, että poliisi suojelee itseään, eli pysyy toimintakykyisenä myöhempiä toimia varten, kertoo Elfgren.
Milloin poliisi odottaa ja milloin rynnätään sisään?
– Poliisi ei ryntää, jos riski on liian suuri, eikä sillä saavuteta mitään. Mutta se mihin päätös perustuu, on tapaus-, tilanne- ja yksilökohtaista. Tärkeää on myös se, miten yksilö kykenee käsittelemään painetta. Jokainen toimii tilanteessa paineen alla. Minkälainen kyvykkyys kelläkin on, tulee ratkaisemaan sen, miten tilanteen tulevat kumuloitumaan, toteaa Gustafsberg.
Kuinka paljon tällaisessa tilanteessa todellisuudessa tarvitaan paikalle yksiköitä? Ja minkälaisia yksiköitä?
– Sitä on vaikea sanoa. Todennäköisesti nämä yksiköt eivät itsekään tiedä mikä se tilanne on. Tietenkin on aina parempi ennakoida ensihoitajien, pelastajien, palomiehien ja poliisien tarvetta. Mutta kuinka kontrolloidusti ne toimivat ja miten jaetaan tehtävät – tuo on äärettömän hankala tehtävä hoitaa.
– Aina kulminoituu johtajaan ja hänen johtamiskykyihinsä. Vaikka olisi minkälaisia suunnitelmia, pitää olla kykyä ja kokonaisnäkemystä, sanoo Elfgren.
Jos on kyseessä loppuunmyyty 6 000 ihmisen konsertti, kuinka tiukat turvatoimet tällaissa tapahtumissa esimerkiksi Suomessa on?
– Tämä on normaali konserttitilanne. 6 000 ihmistä ole laajuudeltaan edes iso tapahtuma. Luonne myös sellainen, ettei tarvita erityisiä turvatoimia. Jos on joukko aseistautuneita ihmisiä joilla on tahtotilaa ja kykyä, mitä muutama vartija pystyy tekemään siihen? Ei mitään. Täysin mahdotonta, että kaikki isot yleisötilanteet suojataan, kuvaa Gustafsberg.
Mitä poliisin pitää ottaa erityisesti huomioon, kun vastassa on terroristi?
– Alkuvaiheessa se, että onko terroristi vai ei, merkitsee vähemmän kuin se, että mitä on tapahtunut ja mitä on se edeltänyt toiminta. Jokainen teko, jossa ihmisiä on jo ammuttu, se on äärettömän vakava tilanne ja poliisille hyvin vaativa, hän jatkaa.
– Tämä on aseellinen konfliktitilanne, sillä tavalla poliisi siihen suhtautuu. Ketä siellä on vastassa, on poliisille yhdentekevää sillä hetkellä, täydentää Elfgren.
Minkälaisia tunteita tuota tilannetta läpikäyvä siviili tuntee?
– Kun ihminen tuntee olevansa kuoleman vaarassa, tapahtuu yleisesti tällainen primitiivinen aktivaatio. Tarkoittaa sitä, että toiminta ei ole enää tahdonalaista. Ihminen lähtee yleensä pakenemaan päämäärättömästi pois oletetusta uhasta, tai jähmettyy paikoilleen. Tai sitten kokee taistelureaktion, joka tulkitaan usein väärin, että taistelu olisi aina kääntymistä hyökkääjää vastaan. Se voi olla myös täysin päämäärätöntä sähläämistä. Emotionaaliset reaktiot tulee vasta päivien jälkeen, jolloin ihminen voi traumatisoitua, kuvailee Gustafsberg.
– Rationaalinen toiminta on vastaavissa tilanteissa äärimmäisen harvinaista. Toiminta on vaistonvaraista, joka tulee meidän DNA:sta. Osa tässäkin videossa esiintyvistä ihmisistä on päättänyt jäädä istumaan, osa päättänyt lähteä rauhallisesti ulos. Yksi yhteinen nimittäjä on yleensä se, että mennään lauman mukana, on se sitten viisasta tai ei, analysoi Elfgren.
Jos joutuu tosielämässä tällaiseen tilanteeseen, miten toimia ja ajatella?
– Kun katsoo oikeasti kuolemaa silmiin, ei voi antaa neuvoja etukäteen. On naivia antaa neuvoja tällaiseen tilanteeseen. Jos ihminen on kuoleman tosiasian edessä, se toimii niillä resursseilla, mitä sillä hetkellä on. Ei ole mitään ohjeita mitä antaa, että selviytyisi paremmin tämän kaltaisesta tilanteesta, sanoo Gustafsberg.
– Voi kysyä, että kuinka todennäköistä on, että ihminen joutuu tällaiseen tilanteeseen? Todennäköisyys on niin pieni, että kannattaako sen takia alkaa hankkimaan erityisiä ominaisuuksia tai taitoja? Mä sanoisin, että ei. Vaikka miten mielessään ja fyysisestikin valmistautuisi tällaisiin tilanteisiin, et pysty koskaan juuri tietynlaiseen tilanteeseen varautumaan, sanoo Elfgren.
Onko terroristi mahdollista saada antautumaan? Millä keinoin?
– Jos olet jo mennyt sen rajan yli, että ammut aseettomia ihmisiä ja pääset ns. "tappamisen moodiin", sen keskeyttäminen verbaalisesti on erittäin epätodennäköistä. Ihminen on siinä tilassa niin kauan aikaa, että se joko poistuu sieltä tai sitten jäätyy, ja sitten tulee panttivankitilanne, jolloin neuvotteluyhteys aukeaa. Onhan se mahdollista. Historia tuntee tapauksia, joissa neuvottelemalla on saatu jotain aikaiseksi. Mutta niin kauan kun on tilanne päällä, neuvottelu ei ole ensimmäinen keinovalikoimassa, kertoo Gustafsberg.
– Antautuminen tällaisessa tilanteessa on mahdollista, jos syntyy edes lyhyt neuvottelutilanne jossa annetaan siihen mahdollisuus. Ensisijainen toiminta on kuitenkin se, että nämä tekijät eliminoidaan aseilla, päättää Elfgren.
Uutista päivitetty 28.3. kello 6.43 tuoreilla luvuilla menehtyneistä.