Tekstarit ja pilvipalvelu avuksi lasten diabeteshoitoon

Diabeetikko joutuu mittaamaan verensokeria useita kertoja päivässä. Ykköstyypin diabeetikkoja eli niitä, joilla haima ei tuota tarpeeksi insuliinia, on Suomessa 50 000.  

Pientenkin lasten pitää oppia itse ottamaan veripisara sormen päästä, laittamaan testiliuska verensokerimittariin ja tunnistamaan onko verensokeri hyvä vai huono, tarvitaanko ruokaa vai insuliinia.

Verensokerimittarin toimivuus ja luotettavuus on elintärkeää.

– Se on kyllä erittäin tärkeä, sehän on jokapäiväinen työkalu. Mittaria käytetään monta, monta kertaa päivässä. Hyvä mittari on luotettava ja helppokäyttöinen myös lapselle, sanoo diabeteshoitaja Marika Gustafsson Lastenklinikalta.

Tyypin 1 diabetes

- 50 000 sairastaa ykköstyypin diabetesta

- Ykköstyypissä haima ei tuota elintärkeää insuliinia

- Tyypillisesti sairaus huomataan kun lapsen janoisuus ja virtsaamistarve lisääntyy

- Suomessa lapsuusajan diabetes on yleisempää kuin missään muussa maassa

- Riski saada 1-diabetes on 2 % jos äidillä on diabetes, 6% jos isällä on diabetes

Juuri tähän markkinarakoon yrittää suomalainen terveysalanyritys Modz. Se on kehittänyt uuden verensokerimittarin juuri lapsille. Mittari itse lähettää tekstiviestin vanhemmille verensokerimittauksesta ja kokoaa tiedot pilvipalveluun. 

– Se on oikeasti ensimmäinen maailmassa lapsille suunnattu mittari. Lapsille löytyy kyllä polkupyörää, hammasharjaa ja muuta, mutta terveydenhoitopuolella juuri diabeteksen välineitä ei ole suunnattu lapsille. On suuri etu lapselle, että hän oikeasti haluaa mitata. Motivaatiota yritämme lisätä mittarin ulkoasulla, värillä, äänillä, Angry Birdseillä ja pelihenkisyydellä. Vanhempien turvallisuuden tunnetta lisätään sillä, että mittari lähettää tekstiviestin heidän kännykkäänsä, kertoo myyntijohtaja Peik Schulman Modz Oy:stä.

Motivoi lasta omahoitoon

10-vuotias Maya Selroos on ollut Modz-testiryhmässä jo kaksi vuotta. Hän on testannut prototyyppejä ja antanut palautetta suunnittelijoille.

– Siinä on väriä ja se ei ole niin tylsä. Kaverit ovat koulussa sanoneet, että wau! Nekin haluaa tällaisen, vaikka eivät sairastakaan diabetesta. Tänne mittariin voi laittaa tiedon, jos on ollut jumpassa, hiilarit ja inskamäärät. En tee sitä aina, sillä ne tiedot ovat jo pumpussa, kertoo Maya ja esittelee vyötäröllä kulkevaa insuliinipumppua.

Reilut kolme vuotta sairastanut Maya on jo niin tottunut mukana kulkevaan pumppuun, että unohti sen kerran ja hyppäsi kerran sen kanssa laiturilta uimaankin, eikä pumppukaan mennyt rikki. Uusi verensokerimittari ilahduttaa myös vanhempia.

Etävalvontaa ja vastuuta vanhemmille

– Mayan verensokereita on etävalvottu nyt puoli vuotta. Se on tuonut meille vanhemmille ja koululle tiettyä turvaa. He tietävät, että me tiedämme. Se on antanut mahdollisuuden käydä yökylässä kavereiden luona. Leirillekin Maya pääsi ensi kertaa yksin tänä kesänä. Myös tämä vastuukysymys siirtyy vähän konkreettisemmin enemmän vanhemmille, kun muiden ei tarvitse tehdä päätöksiä lapsen tai vanhempien puolesta ja me pystymme etänä kontrolloimaan Mayan kuntoa. Opettajat tietävät, että olemme yhteydessä jos verensokerit huolestuttavat tai insuliiniin täytyy tehdä muutoksia, kertoo Stefan Selroos MTV Uutisille.

Ongelmana on kuitenkin raha. Noin 300 euron Modz ei kuulu korvattaviin mittareihin, eikä tarvittavia liuskoja saa ilmaiseksi. Ykköstyypin diabeetikko saa Suomessa omahoitovälineet ilmaiseksi.

– Yhteiskunta ja terveydenhuoltohan toki aina laahaavat perässä. Me olemme ensimmäinen yritys, joka nyt tarjoaa tällaista ratkaisua. Mittarissahan on tiedonsiirrot ja kaikki mukana eli kuluja on tietyllä tavalla enemmän, mutta hyödyt ovat paljon suuremmat pitkällä tähtäimellä. Monesti ihmiset kysyvät myös, että miksi tämä maksaa niin paljon kun kännyköitä saa niin halvalla. Kännykät eivät kuitenkaan ole terveydenhuoltolaitteita, akut eivät aina kestä pitkään ja ne eivät ole käyneet yhtä tiukkaa CE-prosessia läpi kuin Modz-mittari, sanoo Peik Schulman.

Mittari ei korvaa ihmistä

Diabeteslääkärit- ja hoitajat tietävät että verensokerimittareissa on eroja, eivätkä ne aina vastaa valmistajien lupauksia. Vaikka tämän uuden keksinnön avulla saadaan vastuuta lisää vanhemmille, niin avustajia pieni diabeetikko tarvitsee. Piikittäminen tai hiilihydraattien laskeminen ei onnistu, jos ei osaa yhteenlaskua.

– Näitä uusia Modz-mittareita on tullut jonkin verran vastaan, mutta omakustanteisuus varmasti vaikuttaa asiaan. Hyötyä näistä voi olla, mutta en kuitenkaan haluaisi korvata esimerkiksi koulujen ihmisiä mittarilla. Kolmas-neljäsluokkalaiselle tämä on varmasti hyvä juttu, pohtii diabeteshoitaja Marika Gustafsson Lastenklinikalta. 

Jääkö lapsi kvartaalitalouden jalkoihin?

Testiryhmässä mukana ollut isä Stefan Selroos toivoo, että uusi mittari tai edes tarvittavat liuskat saataisiin sairaanhoitopiirien korvattavaksi.

– Diabetes ei ole miellyttävä sairaus kenellekään, eikä varsinkaan lapselle. Jos sen hoidon voi tehdä edes vähän hauskemmaksi, niin se on hienoa. Olen myös valmis uhraamaan diabeteslapseni vammaistuesta tämän mittarin kuukausimaksuihin, koska Kela ei niitä korvaa. Toisaalta luotan siihen, että päättäjät osaavat katsoa vähän pidemmälle kuin pelkkää kvartaalitaloutta ja tajuavat miten tärkeää on se että lapsi oppii hoitamaan itseään, eikä häneltä mene jalat tai näkö. Viime aikoina velloneeseen vastuukysymykseen sanoisin, että diabeteslapsen hoito on asennekysymys. Jos asiat halutaan hoitaa, ne hoidetaan.

Tarkennus 18.9.2014

Ykköstyypin diabeetikon lääkekorvaukset eli insuliinit tulevat Kelalta ja hoitovälineet kulloiseltakin sairaanhoitopiiriltä. Korvaukset maksetaan verorahoista, mutta eri organisaatioista. Esimerkiksi verensokerimittarien valinta vaihtelee sairaanhoitopiireittäin.