Tekijät paljastavat 45 minuuttia -ohjelman syntytarinan

– Nykyään uutismaailmassa toimitaan nopeammin ja nopeammin, mutta onneksi toimittajilla on edelleen aikaa tutkia asioita ja tehdä laatutyötä, sanoo MTV3:n ajankohtaisohjelman 45 minuuttia perustanut Petri Saraste.

Saraste oli mukana luomassa 45 minuuttia -ohjelman runkoa. Hän toimi ohjelman alkuvuosina sen tuottajana, juontajana ja toimittajana. Nykyään hän on MTV3:n Kiinan kirjeenvaihtaja.

– 45 minuuttia -ohjelma on erittäin tarpeellinen, sillä se on nostanut esille monia piilossa olleita asioita, ja osaltaan se on saanut yhteiskunnassa aikaiseksi monia reaktioita.

45 minuuttia syntyi päätoimittaja Juhani Pekkalan kaudella. Sitä ennen MTV3:lla oli startannut kunnianhimoinen ohjelma Kolmas aste, jonka perusti edellinen päätoimittaja Pekka Hyvärinen. Kanava toivoi selkeämpää makasiiniohjelmaa, jolloin Saraste astui kuvioihin.

– Alunperin ohjelmamme tuli Kymmenen uutisten jälkeen. Toisella tuotantokaudella vapautui kello 20 ohjelmapaikka, jolloin pääsimme kokeilemaan tätä alkuiltaa. Katsojaluvut pomppasivat heti, meillä oli katsojia jopa 800 000. Se vakuutti johdon, Saraste kertoo.

– Meillä oli hyvät toimittajat, jotka esittelivät paljon juttuaiheita, mutta tein myös itse niin paljon juttuja kuin vain pystyin. Meillä oli pieni ja pippurinen toimitus, Saraste kertoo.

Sarasteen mukaan alusta lähtien ohjelmalle annettiin melko vapaat kädet. Tekijät kuitenkin joutuivat elämään paineen alla - mitä jos katsojia ei tulekaan tarpeeksi.

– Itse otin riskejä, eli ylitin budjetit aika reilustikin, koska homma oli pakko saada toimimaan.

Parhaat jutut naurattavat yhä

45 minuuttia -ohjelman ajatus oli tehdä sekä hauskaa että vakavaa journalismia. Sääntönä oli, että yksikään juttu ei ollut seitsemää minuuttia pidempi.

– Taktikoimme niin, että juuri ennen Ylen puoli yhdeksän pääuutislähetystä alkoi meillä kaikkein mielenkiintoisin juttu, Saraste nauraa.

Ohjelmassa ei niinkään seurattu viikon uutisvirtaa, vaan toimitus halusi erottua tekemällä omia juttuja. Erityisesti ne hauskat jutut jäivät myös kansalaisten mieleen.

– Ne naurattavat vieläkin, 15 vuoden jälkeen. Kerran ajelutimme Boris Jeltsinin näköistä miestä ympäri Helsinkiä. Se meni ihan todesta - ihmiset tulivat torikahveilla kysymään, miten on mahdollista, että Jeltsin on Suomessa eikä kukaan ole kertonut siitä.

– Kun Suomen parhaat viiniasiantuntijat olivat koolla Palacessa, me maistelutimme viinejä omalla asiantuntijaryhmällämme eli Puotilan metsistä löydetyillä kavereilla, Saraste kertoo.

Saraste muistelee, että hänen aikoinaan 45 minuuttia teki monia ansiokkaita raportteja ulkomailta, muun muassa Afganistanista, Sarajevosta ja Venäjän vankilaoloista.

– Halusimme niin sanotusti pelata omaa peliämme. Mielestäni onnistuimme siinä hyvin.

Sarasteen mukaan ohjelmassa korostuu nykyään tutkiva journalismi alkuaikoja enemmän.

– Toki meilläkin tehtiin sitä runsaasti, mutta nykyään 45 minuuttia kaivaa asioita ja on saanut sen takia paljon palkintoja. Nykyään ohjelmassa on mielestäni enemmän kotimaan juttuja kuin meillä oli, Saraste arvioi.

Tämän päivän tutkivaa journalismia

Nyt 45 minuuttia -ohjelmassa on kolme kivijalkaa - tutkivan journalismin jutut, mielenkiintoiset reportaasit ja huolella tehdyt henkilökuvat.

– Sanoisin, että olemme laadukas viikkolehti televisiossa, kuvailee ohjelman nykyinen tuottaja Jussi Eronen.

Eronen kertoo, että 45 minuuttia -ohjelmalla on monipuolinen katsojakunta. Ohjelma on monena vuonna ollut Suomen katsotuin ajankohtaisohjelma, varsinkin työikäisten keskuudessa. Katsojaprofiili on hieman nuorempi kuin Ylen ajankohtaisohjelmilla.

Erosen mukaan 45 minuuttia -ohjelma säilyttää kivijalkansa myös tulevaisuudessa, mutta uusittu studio mahdollistaa viikon ja päivän uutistapahtumiin reagoimisen aiempaa paremmin.

– Voimme tarvittaessa ottaa vaikka viime hetkellä useitakin haastateltavia lähetykseen.

– Se, että lähetys tulee kerran viikossa, on sekä hyvä että huono asia. Toisaalta meillä on aikaa keskittyä aiheisiin aivan toisella tavalla kuin päivittäistä uutistyötä tekevillä, mutta nykyään maailmassa tapahtuu asioita vauhdilla. Esimerkiksi hallituskuviota tai EU-päätöksiä voi olla vaikea ennakoida. Joskus tiistain näkökulma voi olla jo keskiviikkona vanhentunut, Eronen sanoo.

Tervetuloa uutishuoneelle!

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat