Hämyisiä kuppiloita, uhkailua ja uutisvoittoja - tätä on tutkiva journalismi

Uutisten tärkeimpiä tehtäviä on kertoa, mitä maailmassa ja kotimaassa tällä hetkellä tapahtuu. Monet uutiset nousevat päiväkohtaisista tapahtumista, mutta yksi MTV3 Uutisten kivijalka on tutkiva journalismi, jonka avulla paljastetaan uusia, yllättäviä ja pimentoon jääneitä asioita ja tuotetaan omia uutisia - sellaisia, jotka voivat vavahduttaa yhteiskuntaa.

Tutkivaa journalismia tehdään jossain määrin kaikissa toimituksissa, niin television reportterien, erikoistoimitusten, aluetoimitusten kuin nettitoimituksenkin sisällä, mutta MTV3:lla on myös pelkästään tutkivaan journalismiin keskittynyt ryhmänsä. Siihen kuuluu kaksi toimittajaa, Hanna Takala ja Salla Vuorikoski, sekä ryhmän vetäjä Jussi Eronen. Lisäksi 45 minuuttia -ohjelman toimitus tekee tutkivaa journalismia.

– Tutkivalla journalismilla on MTV3:lla pitkät perinteet. Olemme selvitelleet hyväntekeväisyyspetoksia, kansanedustajien poissaoloa, vaalirahasotkuja, venäläisten maakauppoja, SPR:n Veripalvelun johtajan väärinkäytösepäilyitä - näin vain muutaman mainitakseni. Usein juttumme liittyvät jonkinlaiseen salattuun tietoon tai väärinkäytöksiin, joita muut eivät ole vielä saaneet selville, kertoo tutkivan ryhmän päällikkö ja 45 minuuttia -ohjelman vastaava tuottaja Jussi Eronen.

Monet tutkivan journalismin jutuista saavat alkunsa vinkeistä ja yleisön antamista vihjeistä. Erosen mukaan pelkät toimittajien omat ideat eivät riitä kattavan journalismin tekemiseen, vaan toimitus tarvitsee laajan lähteiden verkoston.

– Tarvitsemme vinkkejä niistä yhteiskunnan epäkohdista, joita kannattaa lähteä tutkimaan. Ilman toimivaa yleisösuhdetta tämä työ olisi mahdotonta, Eronen sanoo.

– Sujuvat tietokonetaidot ovat tutkivalle journalistille nykyisin elintärkeitä, kun käsitellään isoja tietomassoja. Tärkein työkalu on kuitenkin toimittajan asenne. Kuka tahansa toimittaja pystyy tekemään tutkivaa journalismia, jos on oikea asenne ja jos on taitava keskustelemaan ihmisten kanssa. Lahjakaskaan ihminen ei siihen pysty, jos lannistuu helposti uhkailusta, vähättelystä tai vastoinkäymisistä.

Yleisöltä mehukkaimmat vinkit

45 minuuttia -ohjelman toimitus ja tutkivan journalismin ryhmä saa viikoittain arviolta parisataa juttuvinkkiä sähköpostilla, puhelimitse, Facebookin kautta tai paperikirjeinä. Käyttökelpoisia on Erosen mukaan murto-osa, mutta hyviä vinkkejä tulee silti viikossa enemmän kuin toimitus pystyy selvittämään.

– Vinkkien määrä on lisääntynyt viime vuosina, kun olemme muun muassa sosiaalisen median avulla niitä yleisöltä pyytäneet. Lisäksi aina, kun olemme onnistuneet paljastamaan jonkin ison uutisen, vinkkien määrä lisääntyy entisestään, Eronen kertoo.

Eronen suosittelee, että vinkit toimitukselle laitetaan sähköpostilla tai netin kautta. Vinkki voi olla lyhyt ja pienikin, mutta toimitus on erittäin kiitollinen todisteista - mukaan kannattaa siis mahdollisuuksien mukaan liittää asiakirjakopio, valokuva tai vastaava.

– Myös oma nimi kannattaa liittää vinkkiin, jotta saamme tarvittaessa lisätietoja. Moni hyväkin aihe kuivuu siihen, ettemme saa yhteyttä vinkin antajaan emmekä saa asiaa vahvistettua muualta, Eronen harmittelee.

– Sitä ei tarvitse pelätä, että oma nimi menisi julkisuuteen. Säilytämme lähdesuojan hyvin tarkasti, emme siis kerro sitä missään tilanteessa. Meiltä yritetään usein penätä sitä, kuka tiedot on meille antanut, mutta emme anna tietoja eteenpäin.

Vinkkien lisäksi tutkiva ryhmä käyttää aikaa lähteiden tapaamiseen. Kaikki lähdehenkilöt eivät uskalla puhua puhelimessa, joten tapaamisia sovitaan kahviloihin tai parkkipaikoille.

– Kaikenlaisissa huuruisissa autoissa ja hämyisissä kuppiloissa on tullut käytyä ja niissä on saatu asiakirjoja, joita ilman juttuja ei olisi pystytty tekemään, Eronen kertoo.

– Joskus tämä on siis kuin elokuvissa, mutta yleensä aika arkista työtä kuitenkin, Eronen lisää.

Uhkailuissa faktat punnitaan

Tutkiva journalisti voi siis joutua tilanteeseen, jossa tietojen saaminen vaatii erikoisia keinoja. Eronen myöntää, että joskus juttujen tekeminen on myös pelottanut.

– Teimme ohjelmaa heroiinikuolemista, ja kontaktien kautta saimme yhteyden huumeidenkäyttäjään, jolla oli isot huumevelat niskassaan. Hän antoi haastattelun puistossa, ja myöhemmin me ohjelmantekijät mietimme, että tulevatkohan velkojen perijät nyt meiltä kysymään, että missä kaveri nyt on. Myös uhkaavia sähköposteja ja puheluita tulee aika ajoin - voidaan esimerkiksi sanoa, että nyt kun olet tehnyt tämän jutun, tulen kotiovellesi, Eronen sanoo.

Erosen mukaan uhkailuihin täytyy osata suhtautua ammattimaisesti. Jos tietty raja ylitetään, niistä ilmoitetaan viranomaisille.

Usein tutkivan journalismin aiheet koskevat tai ainakin sivuavat myös poliitikkoja ja yhteiskunnallisia päättäjiä, jotka saattavat myös ottaa yhteyttä toimitukseen.

– Hyvinkin korkea-arvoiset virkamiehet ja poliitikot voivat olla kiukkuisia tulevasta jutusta ja jopa painostaa toimitusta, jotta juttua ei lähettäisi televisiossa. Näissä tilanteissa toimituksen veri punnitaan: ovatko faktat kunnossa, onko kaikki varmasti tarkastettu, Eronen sanoo.

Vinkit ja muutkin tiedot varmistetaan useasta eri lähteestä, sillä faktojen oikeellisuus on erittäin tärkeää missä tahansa uutisoinnissa, näin myös tutkivassa journalismissa.

(MTV3)

Näin uutislähetykset rakentuvat

Tekijä paljastaa: Ensimmäinen uutislähetys oli hiuskarvan varassa

Kaikki 30-vuotisjuhliin liittyvät uutiset

45 minuuttia -ohjelman nettisivuille