Hämyisiä kuppiloita, uhkailua ja uutisvoittoja - tätä on tutkiva journalismi

– Vinkkien määrä on lisääntynyt viime vuosina, kun olemme muun muassa sosiaalisen median avulla niitä yleisöltä pyytäneet. Lisäksi aina, kun olemme onnistuneet paljastamaan jonkin ison uutisen, vinkkien määrä lisääntyy entisestään, Eronen kertoo.

Eronen suosittelee, että vinkit toimitukselle laitetaan sähköpostilla tai netin kautta. Vinkki voi olla lyhyt ja pienikin, mutta toimitus on erittäin kiitollinen todisteista - mukaan kannattaa siis mahdollisuuksien mukaan liittää asiakirjakopio, valokuva tai vastaava.

– Myös oma nimi kannattaa liittää vinkkiin, jotta saamme tarvittaessa lisätietoja. Moni hyväkin aihe kuivuu siihen, ettemme saa yhteyttä vinkin antajaan emmekä saa asiaa vahvistettua muualta, Eronen harmittelee.

– Sitä ei tarvitse pelätä, että oma nimi menisi julkisuuteen. Säilytämme lähdesuojan hyvin tarkasti, emme siis kerro sitä missään tilanteessa. Meiltä yritetään usein penätä sitä, kuka tiedot on meille antanut, mutta emme anna tietoja eteenpäin.

Vinkkien lisäksi tutkiva ryhmä käyttää aikaa lähteiden tapaamiseen. Kaikki lähdehenkilöt eivät uskalla puhua puhelimessa, joten tapaamisia sovitaan kahviloihin tai parkkipaikoille.

– Kaikenlaisissa huuruisissa autoissa ja hämyisissä kuppiloissa on tullut käytyä ja niissä on saatu asiakirjoja, joita ilman juttuja ei olisi pystytty tekemään, Eronen kertoo.

– Joskus tämä on siis kuin elokuvissa, mutta yleensä aika arkista työtä kuitenkin, Eronen lisää.

45 minuuttia on kertonut muun muassa Lapin prostituutiosta

Uhkailuissa faktat punnitaan

Tutkiva journalisti voi siis joutua tilanteeseen, jossa tietojen saaminen vaatii erikoisia keinoja. Eronen myöntää, että joskus juttujen tekeminen on myös pelottanut.

– Teimme ohjelmaa heroiinikuolemista, ja kontaktien kautta saimme yhteyden huumeidenkäyttäjään, jolla oli isot huumevelat niskassaan. Hän antoi haastattelun puistossa, ja myöhemmin me ohjelmantekijät mietimme, että tulevatkohan velkojen perijät nyt meiltä kysymään, että missä kaveri nyt on. Myös uhkaavia sähköposteja ja puheluita tulee aika ajoin - voidaan esimerkiksi sanoa, että nyt kun olet tehnyt tämän jutun, tulen kotiovellesi, Eronen sanoo.

Erosen mukaan uhkailuihin täytyy osata suhtautua ammattimaisesti. Jos tietty raja ylitetään, niistä ilmoitetaan viranomaisille.

Usein tutkivan journalismin aiheet koskevat tai ainakin sivuavat myös poliitikkoja ja yhteiskunnallisia päättäjiä, jotka saattavat myös ottaa yhteyttä toimitukseen.

– Hyvinkin korkea-arvoiset virkamiehet ja poliitikot voivat olla kiukkuisia tulevasta jutusta ja jopa painostaa toimitusta, jotta juttua ei lähettäisi televisiossa. Näissä tilanteissa toimituksen veri punnitaan: ovatko faktat kunnossa, onko kaikki varmasti tarkastettu, Eronen sanoo.

Vinkit ja muutkin tiedot varmistetaan useasta eri lähteestä, sillä faktojen oikeellisuus on erittäin tärkeää missä tahansa uutisoinnissa, näin myös tutkivassa journalismissa.

(MTV3)

Näin uutislähetykset rakentuvat

Tekijä paljastaa: Ensimmäinen uutislähetys oli hiuskarvan varassa

Kaikki 30-vuotisjuhliin liittyvät uutiset

45 minuuttia -ohjelman nettisivuille